Pello (vuoteen 1949 Turtola) on Suomenkunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. Kunnassa asuu3 146 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 863,71km2, josta 125,57km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,81 asukasta/km2.
Tornionjoki on tärkeä osa Pelloa.
Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949 asti.
Historia
Pello, muodossa "Pele" mainitaan ensimmäisen kerran Olaus Magnuksen Pohjoiskalotista tekemässä kartassa vuosilta 1518-1519. Sitä kuvataan vauraaksi kauppapaikaksi.
Pello jaettiin kahtia Suomen ja Ruotsin välille Haminan rauhassa vuonna 1809.
Pello kuului Ylitornion pitäjään aina vuoteen 1867. Tuolloin perustettiin Turtolan kunta. Tuolloin väkiluku oli noin 1200.
Lapin sodassa perääntyvä Saksan armeija poltti lähes kaikki rakennukset, vain Konttajärven kylä säästyi. Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen.
Kunnan nimi muutettiin vuonna 1949 Turtolan kunnasta Pellon kunnaksi.
Pellossa on kaikkiaan 162 järveä. Niistä Miekojärvi on sekä Pellon että Länsi-Lapin suurin järvi, ja Suomen 76. suurin järvi. Pellojärvi on yksi Suomen tunnetuimmista muuttolintujen pysähdyspaikoista.
Vuoden 2022 lopussa Pellossa oli 3262 asukasta, joista 1735 asui taajamassa, 1498 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pellon taajama-aste on 53,7%. Kunnassa on vain yksi taajama, Pellon kirkonkylä.
Kylät
Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatien 21 varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.
Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Pellon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi
Asukkaita
1975
5 760
1980
5 624
1985
5 855
1990
5 665
1995
5 420
2000
4 830
2005
4 477
2010
3 980
2015
3 623
2020
3 304
Lähde: Tilastokeskus.
Pellon luonnollinen väestönlisäys on ollut vuodesta 1996 negatiivinen. Kunnassa on 2020-luvulla ollut noin 10–20 syntynyttä ja 50–80 kuollutta vuosittain. Nettomuutto Pelloon on ollut ainakin vuodesta 1990 tyypillisesti negatiivista, mutta 2020-luvulla nettomuutto on ollut monena vuonna lievästi positiivinen. Pellon väkiluku on kasvanut viimeksi vuonna 1991.
Vuoden 2024 väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku tulee vähenemään jatkossakin, vaikka nettomuuttoliikkeen ennustetaan kasvavan poismuuton vähentyessä.
Kieli
Vuoden 2025 lopussa Pellon 3146 asukkaasta 3013 oli suomenkielisiä, 26 ruotsinkielisiä ja 106 vieraskielisiä. Puhutuimmat vieraat kielet Pellossa olivat ukraina (35), venäjä (14) ja burma (11).
Ikärakenne
Kun koko maassa alle 15-vuotiaita on 14,3 prosenttia ja Lapin maakunnassa heitä on 13,5 prosenttia väestöstä, on vastaava osuus Pellossa vain 9,7 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus Pellossa sen sijaan on 44,8 prosenttia, kun koko maassa heitä on 23,8 prosenttia ja maakunnassa 28,1 prosenttia. Pellon keski-ikäkin on huomattavasti koko maata korkeampi: kun suomalaisten keski-ikä on 44,1 vuotta, on pellolaisten keski-ikä 55,2 vuotta. Pellon keski-ikä on Suomen kunnista 26. korkein.
Yksittäisten ikävuosien vertailussa Pellossa on suhteellisesti muuta maata vähemmän noin 55-vuotiaita ja tätä vanhempia enemmän. Pellolaisten yleisin ikä oli vuoden 2025 lopussa 69 vuotta: pellolaisista noin kolme prosenttia oli 69-vuotiaita, kun koko maan vastaava luku oli 1,22 prosenttia.
Hallinto ja politiikka
Pellon kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2025–2029 keskustalla on yksitoista valtuutettua, vasemmistoliitolla neljä sekä SDP:llä ja perussuomalaisilla yksi valtuutettu. Valtuuston puheenjohtajana toimii Julianna Vanha (kesk.). Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tarmo Uusitalo (kesk.).
Pellon kunnanjohtaja on Katja Jaako-Körkkö. Hänet valittiin tehtävään maaliskuussa 2023. Jaako-Körkön edeltäjä oli Eero Ylitalo, joka valittiin kunnanjohtajaksi tammikuussa 2018.
Talous ja elinkeinot
Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 1980-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13:nneksi eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi. Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkin Telellä, Tielaitoksella, Tullilla sekä Rajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja se joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viimeisen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää. Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, alumiinikennolevyjen valmistaja Potma, Pellopuun hirsitehdas, ravintolaviihdepalvelu Feelment, sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yrityksille.
Vuonna 2021 Pellon työpaikoista 68,2% oli palveluissa, 18,0% jalostuksessa ja 10,7% alkutuotannossa. Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tornionlaakson Sähkö Oy, Pelloplast Oy ja TLS Verkko Oy.
Pellosta on suoria linja-autoyhteyksiä Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti. Ruotsin puolella Ruotsin Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.
Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin. Seututiellä 937 sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1972. Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli muun muassa Turtolaan ja Juoksenkiin.
Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella on Ammattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) toimi aikaisemmin Turtolassa ja Lankojärvellä. Viimeinen kyläkoulu, Lankojärven kyläkoulu, suljettiin vuonna 2017. Turtolan koulu suljettiin hieman ennen tätä. Enimmillään kyläkouluja on ollut lähes joka kylässä, jopa 16 koulua yhtä aikaa.
Terveys- ja sosiaalipalveluista vastaa Lapin hyvinvointialue. Kunnassa on terveyskeskus. Vuoden 2025 lopulla hyvinvointialue aikoi lakkauttaa terveyskeskuksen vuodeosaston mutta se saa jatkaa ainakin toistaiseksi.
Kulttuuri
Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa vuonna 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki = yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät-kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät-kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.
Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera.
Seurakunnan nimenmuutos tapahtui vasta vuonna 1975, 26 vuotta kunnan nimenmuutoksen jälkeen.
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Pello kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Pellon (silloisen Turtolan) vuonna 1849 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 850 jäsentä, mikä oli noin 50 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Pello kuuluu Muonionjokilaakson voimakkaaseen herätysliikealueeseen, jonka seurakuntaelämää hallitsee etenkin rauhansanalainen haara.
Rauhansanalaisuuden piirissä paikkakunnalla toimii paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana, minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla.
