Kolari

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kolari

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°19′50″N, 023°46′40″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 273
Hallinnollinen keskus Sieppijärvi (–1980)
Kolarin kirkonkylä (1980–)
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 2 617,74 km²
32:nneksi suurin 2025 
– maa 2 559,39 km²
– sisävesi 58,35 km²
Väkiluku 4 001
190:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 1,56 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 57,0 %
– yli 64-v. 27,7 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 96,2 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Hannu Haapala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2025–2029
 • KKTYL1
 • K21YL2
 • Kesk.
 • Vas.
1 Kolari kylät ja tunturit yhteislista
2 Kolari 21 yhteislista
8
6
4
3
www.kolari.fi
Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818.
Kolarin kunnantalo.

Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 001 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 617,74 km², josta 58,35 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,56 asukasta/km².

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan, nykyisin tärkein elinkeino on matkailu, etenkin Ylläksen hiihtokeskus. Kolarissa on Suomen pohjoisin rautatieasema.

Kunnan nimi

Sana kolari tulee ruotsinkielisestä sanasta kolare, joka sekin tarkoittaa miilunpolttajaa, sysimiestä. (Ruotsinkielinen sana kolare tulee sanasta kol, 'hiili'.) Miilunpoltto alkoi alueella jo 1600-luvulla ruukinselvennä hiilentarpeen tyydyttämiseksi. Kolarin vaakuna on saanut aiheensa kunnan nimestä.

Historia

Kolari-nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1587. Silloin on merkitty verolle Ylitornion Pellon kyläkuntaan kuuluvana Pekka Kolari, joka muutti Lappiin Savosta.

Kolari oli aiemmin tunnettu kaivoksistaan. Äkäsjokisuulla oli kalkkikivilouhos ja sementtitehdas, Rautuvaarassa rautakaivos. Nämä molemmat suljettiin 1980-luvulla.

Kolarinsaaren vanha kirkko valmistui vuonna 1818. 1900-luvulla rakennettiin Sieppijärven kirkko (1956), Kolarin kirkko (1965) ja Pyhän Laurin kappeli (1999).

Maantiede

Yllästunturi.

Kunnan länsiosa on melko tasaista ja runsassoista maastoa, itäosissa on korkea vaarajakso, joka huipentuu kunnan koilliskulmassa Yllästunturiin (719 m). Kolari kuuluu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan, mutta on sanottu, että se muistuttaa maisemaltaan Lappia. Kirkonkylän eteläpuolella on laaja Suur-Teuravuoman suoalue, joka on valtaosin suojeltu, mutta osa on ojitettu metsä- ja maatalouskäyttöön sekä turvesuoksi.

Kunnan alueella kokonaan tai osittain olevia Natura 2000 -kohteita ovat Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue, Sieppijänkä-Pieruvuoma, Karhuvuoma, Teuravuoma-Kivijärvenvuoma, Niesaselkä, Juustovuoma ja Ylläs-Aakenus.

Kolarin naapurikunnat ovat Kittilä, Muonio, Pello ja Rovaniemi sekä Ruotsissa Pajala. Kolarin rautatieasema on Suomen rataverkon pohjoisin käytössä oleva rautatieasema.

Aluerakenne

Kylät

Keväinen latu Äkäslompolossa.

Kolarin kirkonkylä (Jokijalka), Aitamännikkö, Hietanen, Juustovaara, Kallioniemi, Kattilamaa, Kolarinsaari, Koivula, Koivumaa, Kurtakko, Lappea, Lietorova, Luosu, Luovatus, Pasmajärvi, Rito-oja, Ruokojärvi, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi, Taapajärvi, Hannukainen, Teurajärvi, Poikkijärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Venetti, Väylänpää, Ylinenvaara, Ylläsjärvi, Äkäsjokisuu, Äkäslompolo

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Kolarissa oli 3 999 asukasta, joista 1 857 asui taajamissa, 1 826 haja-asutusalueilla ja 316:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kolarin taajama-aste on 50,4 %. Kolarin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2022)
1Kolarin kirkonkylä1 059
2Äkäslompolo587
3Sieppijärvi211

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kaupunki-maaseutu-luokituksessa Kolari on kokonaisuudessaan harvaan asuttua maaseutua.

Väestö

Väestönkehitys

Kolarin väestönkehitys on ollut 2020-luvulla pääosin positiivista. Vaikka kunnan luonnollinen väestönlisäys on ollut vuodesta 1996 lähtien yleensä negatiivista, 2020-luvulla muuttoliike Kolariin on kasvanut, mikä on aiheuttanut kunnalle väestönkasvua.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.

Kolarin väestönkehitys 1975–2025
Vuosi Asukkaita
1975
  
 5 056
1980
  
 4 905
1985
  
 5 043
1990
  
 4 721
1995
  
 4 486
2000
  
 3 981
2005
  
 3 828
2010
  
 3 839
2015
  
 3 848
2020
  
 3 925
2025
  
 4 001
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja syntymämaa

Kolarissa oli vuoden 2025 lopussa 4 001 asukasta. Näistä suomenkielisiä oli 3 844 ja ruotsinkielisiä 29. Vieraskielisiä oli yhteensä 124. Kunnan puhutuin vieras kieli oli englanti, jolla oli 20 puhujaa.

Kolarin asukkaista vuonna 2025 Suomessa syntyneitä oli 3 807. Ylivoimaisesti yleisin syntymämaa Suomen jälkeen oli Ruotsi, jossa oli syntynyt 60 kunnan asukasta.

Ikärakenne

Kolarin noin 20-vuotiaita nuoremmat ikäluokat ovat suunnilleen yhtä suuria suhteessa väkilukuun kuin koko maassa. Noin 20–35-vuotiaita on kuitenkin selvästi koko maata vähemmän: kun koko maan asukkaista senikäisiä on noin 20 prosenttia, Kolarin vastaava luku on 14 prosenttia. Kolarissa 65 vuotta täyttäneitä on suhteessa enemmän kuin koko maassa, mutta suunnilleen yhtä paljon kuin Lapin maakunnassa. Kolarilaisten keski-ikä on 46,9 vuotta, joka on noin kolme vuotta suomalaisten keski-ikää korkeampi.

Hallinto ja politiikka

Ystävyyskunnat

Kolarin ystävyyskunta on

Talous ja elinkeinot

Kaivosten sulkemisen jälkeen kunnan tärkein elinkeino on ollut matkailu. Ylläs on kansainvälisen tason hiihtokeskus. Äkäslompolo sijaitsee tunturin pohjoispuolella, Ylläsjärvi eteläpuolella.

Pajalan ja Kolarin kunnan alueilla on edelleen suuria rautamalmiesiintymiä, joihin kanadalainen kaivosyhtiö Northland Resources Inc. teki valtauksen 2005.

”Yhtiön alustavien kehityssuunnitelmien mukaan Pajala–Kolari-alueelle tulee kolme kaivosta, kaksi rikastamoa ja kaksi pelletointilaitosta. Kun yksi kaivos maksaa 75 miljoonaa euroa, rikastamo 200 miljoonaa ja pelletointilaitos myös 200 miljoonaa, ovat investoinnit parhaimmillaan noin miljardi euroa. Työpaikkoja olisi silloin 1 500 ja yksi kaivostyöpaikka luo kolmesta viiteen muuta työpaikkaa.”

Nordkalk harkitsi kalkkikivikaivoksen avaamista uudelleen 2010-luvun alussa. Vuonna 2018 se ei ollut auki.

Vuonna 2023 kunnassa oli 1 703 työpaikkaa. Niistä 83,9 % oli palveluissa, 10,3 % jalostuksessa ja 2,9 % alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa). Työttömien osuus työvoimasta oli 7,7 %.

Vuonna 2024 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat kiertotalouteen ja kaivosalan palveluihin erikoistunut Tapojärvi Oy, puutuotteiden valmistukseen erikoistunut Wood Jewel Raatiniemi Oy ja matkailuun erikoistunut Destination Lapland Oy.

Liikenne ja infrastruktuuri

Kolarin kunnanraja.
Tornionjoen ja Muonionjoen yhtymäkohta.

Etäisyydet

Etäisyyksiä:

Palvelut ja koulutus

Kolarissa sijaitsee neljä peruskoulua: Kolarin koulu, Sieppijärven koulu, Äkäslompolon koulu ja Ylläsjärven koulu.

Kolarin kunnan ainoa toisen asteen oppilaitos on Kolarin lukio.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kolarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kolari kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kolarin vuonna 1849 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 400 jäsentä, mikä oli noin 25 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Kolari kuuluu Muonionjokilaakson herätysliikealueeseen, jonka seurakuntaelämää hallitsee etenkin rauhansanalainen haara.

Rauhansanalaisuudella on paikkakunnalla Sieppijärven Rukoushuoneyhdistys, minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kolarin helluntaiseurakunta. Lisäksi Kolarissa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kolarin alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Liikunta ja urheilu

Kolarissa toimii jääkiekkoseura KoTU Hockey. KoTU Hockey pelaa jääkiekon III-divisioonan Lappi-liigaa ja on voittanut mestaruuden kaudella 2007–2008.

Kolarin Kontio on vuonna 1932 perustettu urheiluseura. Alkuvuosina seuran lajeihin kuului muun muassa hiihto, voimistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Myöhemmin mukaan tuli myös jääkiekko ja pyöräily. Nykyisin Kontio tunnetaan jalkapalloseurana. Seuralla on laaja junioritoiminta, naisten joukkue sekä Lapin Nelosessa Pasmajärven Pallon kanssa yhteinen miesten joukkue PaPa/Kontio.

Kurtakon raviradalla järjestetään joka kesä yhdet totoravit.

Tunnettuja kolarilaisia

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Moliis, Pekka: Hannu Haapala viime hetken suostumuksella Kolarin kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.8.2022. Viitattu 7.2.2023.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Kolari Oikeusministeriö. Viitattu 24.6.2026.
  7. ↑ Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa (Arkistoitu – Internet Archive), Samuli Paulaharju ”Melkein joka talossa sysihauta haikusi, ja vanhojen miilujen sijoja nähdään vieläkin kaikkialla Kolarin metsissä. Sysimiehiä sanottiin ”kolareiksi”, ja siitä ruvettiin kolarien kotiseutua ja sitten koko pitäjää sanomaan Kolariksi.”
  8. ↑ Pekka Tenhunen: Pohjolan uudisraivaajia. Tunturi-Lapin Kirjapaino/Waasa Graphics, 2013. ISBN 978-952-93-2658-7
  9. 1 2 Ylläksen kiistellyn kaivoshankkeen lupahakemuksesta paljastui virhe: myrkyllistä vaahdotuskemikaalia olisikin huomattavasti enemmän Helsingin Snaomat. 2017. Viitattu 20.5.2018.
  10. ↑ Kirkot Kolarin seurakunta. Arkistoitu 5.8.2017. Viitattu 20.5.2018.
  11. ↑ Karttapaikka (Maastokartta) Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2012.
  12. ↑ Spectrum tietokeskuksen artikkeli Lappi
  13. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö. Viitattu 20.5.2018.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2024.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2024.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan, 2000-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  17. ↑ Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  18. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  19. ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  20. ↑ Syntymävaltio sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  21. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  23. ↑ Kuukkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Kolarin kalkkikivilouhos uudestaan auki Yle. 2010. Viitattu 20.5.2018.
  25. ↑ Kolari Nordkalk. Arkistoitu 21.5.2018. Viitattu 20.5.2018.
  26. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  27. ↑ Yritysten verot jatkavat pudotuksessa – OP on suurin maksaja, Neste putosi nollaan (Valitse Yhteisöverokoneen kunnaksi Kolari) Yle Uutiset. 12.11.2025. Viitattu 26.6.2026.
  28. ↑ Perusopetus Kolarin kunta. Viitattu 26.6.2026.
  29. ↑ Lukiokoulutus Kolarin kunta. Viitattu 26.6.2026.
  30. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  31. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  32. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  33. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 26.6.2011.
  34. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 26.6.2011.
  35. ↑ Kolarin helluntaiseurakunta Kolarin helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  36. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.

Aiheesta muualla