Ylitornio

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.
Ylitornio
Övertorneå

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero 976
Hallinnollinen keskus Ylitornion kirkonkylä
Perustettu 1482
Kokonaispinta-ala 2 212,77 km²
39:nneksi suurin 2025 
– maa 2 030,68 km²
– sisävesi 182,09 km²
Väkiluku 3 673
197:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 1,81 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 10,3 %
– 15–64-v. 49,2 %
– yli 64-v. 40,5 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 94,9 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Jarmo Pienimäki
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • YPL1
 • Vas.
 • SDP
1 Ylitornion Parhaaksi -yhteislista
11
6
3
1
ylitornio.fi

Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 673 ihmistä ja sen pinta-ala on 2 212,77 km2, josta 182,09 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 1,81 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Ylitornion kirkko.

Ylitornion nimi taipuu ulkopaikallissijoissa (Ylitorniolla, Ylitorniolta, Ylitorniolle) toisin kuin naapurinsa Tornio (sisäpaikallissijoissa Torniossa, Torniosta, Tornioon).

Maantiede

Luonto

Aavasaksan maisemaa.

Noin 10 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Aavasaksalta löytyy kahvila-ravintola, hiihtokeskus ja majoituspalveluita. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto

Ylitornion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −7,2 −6,8 −0,8 5,1 12,1 18,1 21,1 18,3 12,1 3,9 −1,8 −4,8 ka. 5,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −16,4 −16,0 −11,7 −4,7 1,5 7,2 10,1 7,9 3,7 −2,1 −8,0 −12,8 ka. −3,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −11,4 −11,1 −6,0 0,3 6,8 12,7 15,6 13,0 7,6 0,8 −4,7 −8,5 ka. 1,3
Sademäärä (mm) 37 32 33 30 37 69 74 63 50 50 48 41 Σ 564
Sadepäivät (pv) 16 16 13 12 12 15 15 13 14 16 18 18 Σ 178
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−7,2
−16,4
−6,8
−16,0
−0,8
−11,7
5,1
−4,7
12,1
1,5
18,1
7,2
21,1
10,1
18,3
7,9
12,1
3,7
3,9
−2,1
−1,8
−8,0
−4,8
−12,8
S
a
d
a
n
t
a		 37
32
33
30
37
69
74
63
50
50
48
41


Aluerakenne

Kylät

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kauliranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Meltosjärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ylitorniolla oli 4 118 asukasta, joista 1 931 asui taajamassa, 2 142 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylitornion taajama-aste on 47,4 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Ylitornion kirkonkylä.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2025
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 792
1985
  
 6 648
1990
  
 6 258
1995
  
 6 029
2000
  
 5 535
2005
  
 5 184
2010
  
 4 731
2015
  
 4 291
2020
  
 3 915
2025
  
 3 673
Lähde: Tilastokeskus.

Väestönmuutokset ja väestöennuste

Vielä 1990-luvun alussa Ylitorniolla sekä syntyvyys että kuolleisuus oli suunnilleen sama eli noin 60–80. Sittemmin kuolleisuus on säilynyt samalla tasolla, mutta syntyvyys on laskenut noin 10–20 lapseen vuosittain. Luonnollinen väestönlisäys on siis Ylitorniolla selvästi negatiivinen. Siitä huolimatta kokonaishedelmällisyysluku on Ylitorniolla muuta maata korkeampi eli 1,57 (2022–2025). Kuntien sisäinen nettomuutto Ylitorniolle on ollut 1990-luvulta yleensä useita kymmeniä asukkaita negatiivinen joka vuosi, mutta 2020-luvulla nettomuutto on suunnilleen nolla. Näiden seurauksena Ylitornion väkiluku on laskenut joka vuosi. Kunnan väkiluku kasvoi viimeksi vuonna 1992.

Kunnan syntyvyyden ennustetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla. Kuolleisuuden ennustetaan hieman vähenevän, mutta se on yhä joka vuosi ainakin vuoteen 2045 moninkertainen syntyvyyteen nähden ennusteen mukaan. Kokonaisnettomuuton ennustetaan kuitenkin kasvavan lähes 50:een vuoteen 2045 mennessä, jonka seurauksena väestön väheneminen hidastuu, vaikkei lopu. Ylitornion väkiluvun ennustetaan olevan 3 252 vuonna 2045.

Ikärakenne

Vuonna 2025 Ylitornion asukkaista 9,4 prosenttia oli alle 15-vuotiaita, mikä on koko maan ja maakunnan lukuja matalampi. 65 vuotta täyttäneitä oli 41,3 prosenttia kunnan asukkaista, mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko maan keskiarvo (23,8 prosenttia). Keski-ikä on Ylitorniolla täsmälleen kymmenen vuotta koko maan keski-ikää korkeampi eli 54,1 vuotta.

Ylitornion kaikkien postinumeroalueiden asukkaiden keski-ikä on vähintään 50 vuotta. Nuorin on Etelä-Portimojärvi (50 vuotta) ja vanhin Meltosjärvi (65 vuotta). Ylitornion keskustan postinumeroalueen asukkaiden keski-ikä on 53 vuotta.

Lähes kaikkien 60 vuotta vanhempien ikäluokkien osuus on Ylitorniolla suurempi kuin koko maassa väkilukuun suhteutettuna, ja vastaavasti nuoremmat ikäluokat ovat suhteessa pienempiä.

Hallinto ja politiikka

Ylitornion kunnanvaltuustossa on 21 valtuutettua. Kaudella 2025–2029 keskustalla on 11 paikkaa, Ylitornion parhaaksi -yhteislistalla kuusi paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa ja SDP:llä yksi paikka. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.

Ylitornion kunnanjohtaja on Jarmo Pienimäki. Hänet valittiin virkaan lokakuussa 2024. Pienimäen edeltäjä oli Maija Pihlajamäki, joka toimi kunnanjohtajana joulukuuhun 2023. Pihlajamäki valittiin virkaan helmikuussa 2021. Pihlajamäen edeltäjä oli Tapani Melaluoto, joka toimi kunnanjohtajana vuodesta 2012.

Liikenne ja infrastruktuuri

Hotelli Kievari keskustassa.

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitornion rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n matkustajajunat.

Palvelut ja koulutus

Ylitornion kristillinen opisto.

Ylitorniolla on Meän Opisto. Kirkonkylältä löytyvät Ainiovaaran ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella ja Raanujärvellä.

Kulttuuri

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Uskonto

Ylitorniolla on ainakin vuodesta 1990 ollut suurempi osuus evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä kuin muualla maassa. Vuonna 2025 heitä oli 75,5 prosenttia asukkaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 61,2 prosenttia. Osuus laski alle 90 prosentin vuonna 2012 ja alle 80 prosentin vuonna 2023. Muihin uskontokuntiin on kuulunut koko tänä aikana alle prosentti kunnan asukkaista.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylitorniolla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon itsenäinen seurakunta:

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Ylitornio kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Ylitornion vuonna 1849 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 2 100 jäsentä, mikä oli noin 21 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Ylitorniossa vaikuttaa etenkin rauhansanalainen haara, jolla on paikkakunnalla on paikallisyhdistys.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ylitorniolla toimii Ylitornion helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylitornion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Muuta

Ylitorniolla sijaitsee Suomen pohjoisin vankila. Se aloitti toimintansa 18. huhtikuuta 1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40. Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan. Ylitorniolla sijaitsee Ylitornion kirkko, joka on rakennettu vuonna 1940.

Tunnettuja ylitorniolaisia

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Ylitornio Oikeusministeriö. Viitattu 28.6.2026.
  6. 1 2 3 Retkivinkki: Aavasaksa Geokätköt.fi. 6.8.2020. Viitattu 4.12.2020.
  7. ↑ Aavasaksanvaara Aavasaksa. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  9. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  10. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  11. ↑ Naisten kokonaishedelmällisyysluku kunnittain, 1990-1993 -- 2022-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  12. ↑ Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  13. ↑ Väestöennuste 2024: Väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  14. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  15. ↑ 1. Asukasrakenne, 2010-2024 Paavo-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  16. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  17. ↑ Valtuusto ja lautakunnat Ylitornion kunta. Viitattu 28.6.2026.
  18. ↑ Kunnanhallitus Ylitornion kunta. Viitattu 28.6.2026.
  19. ↑ Ylönen, Jorma: Jarmo Pienimäki palaa kuntajohtajaksi - Ylitornion valtuusto valitsi jo ensimmäisellä kierroksella Kuntalehti. 28.10.2024. Viitattu 28.6.2026.
  20. ↑ Ylönen, Jorma: Soini valitsi Maija Pihlajamäen - uusi kunnanjohtaja on lähtöisin Lehtimäeltä, joka oli Soinin naapurikunta Kuntalehti. 11.12.2023. Viitattu 28.6.2026.
  21. ↑ Ylönen, Jorma: Ylitornio valitsi Maija Pihlajamäen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.2.2021. Viitattu 28.6.2026.
  22. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2026.
  23. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  25. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  26. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 13.12.2024.
  27. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  28. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  29. ↑ Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Arkistoitu 15.10.2010. Viitattu 29.9.2010.
  30. ↑ Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset – Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.
  31. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  32. ↑ Liksom, Rosa Kirjasampo.fi. Viitattu 14.3.2024.
  33. ↑ http://www.tornionlaakso.net/fi/uutiset/teuvo-oinas-on-pitkan-tien-kulkija (Arkistoitu – Internet Archive) Tornionlaakso.net
  34. ↑ Rantala, Varpu; Ylä-Kotola, Mauri: Muistokirjoitus | Tapani Rantala 1934–2022 Helsingin Sanomat. 9.1.2023. Viitattu 14.3.2024.
  35. ↑ Rautio Yrjö Antero Kemin Lyseon seniorisivut. Google Sites: Kemin lyseon seniorit. Arkistoitu 20.11.2015. Viitattu 14.3.2024.

Aiheesta muualla