Posio

Posio

vaakuna

sijainti

Posion kirkko.
Posion kirkko.
Sijainti 66°06′40″N, 028°10′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero 614
Hallinnollinen keskus Ahola
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 3 544,63 km²
20:nneksi suurin 2025 
– maa 3 039,65 km²
– sisävesi 504,98 km²
Väkiluku 2 826
221:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 0,93 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 7,6 %
– 15–64-v. 49,0 %
– yli 64-v. 43,4 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 97,5 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 9,1 %
127:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Pekka Jääskö
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
14
1
1
1
www.posio.fi

Posio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 2 826 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 544,63 km², josta 504,98 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,93 asukasta/km².

Kunnan nimenä oleva sana posio tarkoittaa saamelaisen kodan takaosassa olevaa aukkoa, johon liittyy myös myyttistä merkitystä. Posio on käytössä myös talon, kylän ja järven nimenä sekä sukunimenä.

Historia

Kartta Posion alueliitoksista. Posio perustettiin Kuusamon, Taivalkosken, Rovaniemen ja Pudasjärven alueista.

Suurin osa nykyisestä Posiosta kuului 1500- ja 1600-luvuilla Kitkan lapinkylän alueeseen. Kitkan lapinkylän talvikylän paikaksi on tulkittu Talliskotalampi Kuusamon Kivilahdessa. Suomalainen uudisasutus alueella alkoi 1600-luvun lopulla. Vanha lapinkyläjako poistui käytöstä vuonna 1760.

Posion seurakunta aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia liitettiin Posion eteläosaan Taivalkoskesta, länsiosaan Pudasjärvestä ja luoteisnurkkaan Rovaniemen pitäjästä. Senaatti päätti Posion seurakunnan perustamisesta jo vuonna 1908, mutta päätöksen toteutuminen viivästyi muun muassa kirkon puuttumisen takia.

Posiojärven eteläpäähän valmistui 1927 oma hirsirunkoinen, mansardikattoinen saarnahuone, joka 1952–53 korjattiin lautavuoratuksi, harjakattoiseksi Posion kirkoksi. Ulkoväri on valkoinen. Sisällä on lakattu mäntyinen rakolautavuoraus ja valkoiseksi maalattu katto. Kirkossa on kemijärveläisen taiteilijan Uuno Särkelän maalaama alttaritaulu, joka esittää Kristuksen toista tulemista koillismaalaisessa järvimaisemassa. Kirkko sijaitsee Kitkajärven ja Posiojärven välisen Ahvensalmen itärannalla. Kellotapuli on erillinen.

Posion kunnanvaakuna valittiin viidestä Gustaf von Numersin piirtämästä vaihtoehdosta vuonna 1958. Tiukan äänestyksen voitti saamelaisaikaan viittaava ehdotus, jonka vaakunaselitys on ”mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettynä 2+1, oviaukot punaiset”. Tämä on ainoa kota-aiheinen kunnanvaakuna Suomessa.

Paikallishistoriateos Posion historia, joka käsittelee aikaa esihistoriasta vuoteen 2000, julkaistiin vuonna 2006. Teoksen kirjoittajat ovat FL Hannu Kotivuori, FL Anu Vahtola, FM Seppo Ervasti, FT Antero Tervonen, FT Tapio Karjalainen ja FT Jouko Vahtola.

Vuonna 2000 valittu Posion kotiseutulaulu ”Posion kutsu” on Heikki Yli-Tepsan säveltämä ja sanoittama.

Maantiede

Luonto

Posiolaista maisemaa hallitsevat vesistöt, metsät ja vaarat. Posiolla on yli 1 000 järveä. Kitkan ja Livon ohella suurimpia järviä on Suolijärvet. Alue on ylävää, suurimmaksi osaksi 200–300 metriä merenpinnan yläpuolella. Posiolla on Kemijoen, Kitkajoen (Koutajoen), Iijoen ja Simojoen latvavesiä. Posion virallinen nimikkoeläin on muikku ja nimikkokasvi suopursu.

Vesistöjen osuus (14,2 %) on suurin Lapin maakunnan kunnista. Vesistöt ovat houkutelleet kunnan alueelle runsaasti vapaa-ajan asutusta (2 625 mökkiä vuonna 2024).

Posion naapurikunnat ovat Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Salla, Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Posion keskustaan on matkaa Oulusta 220 kilometriä, Rovaniemeltä 132 kilometriä ja Kuusamosta, jossa sijaitsee lähin lentoasema, 59 kilometriä. Posion läpi kulkevat muun muassa kantatie 81 ja valtatie 5 (E63).

Ilmasto

Posio kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.

Posion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,3 −11,8 −7,9 −1,5 4,8 11,7 14,4 11,9 6,4 0,4 −5,8 −10,6 ka. −0
Sademäärä (mm) 37,1 30,5 30,1 33,7 42,5 62,9 69,5 71,2 59,3 51,8 46,3 38,1 Σ 573
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
S
a
d
a
n
t
a		 37,1
30,5
30,1
33,7
42,5
62,9
69,5
71,2
59,3
51,8
46,3
38,1


Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Posiolla oli 2 999 asukasta, joista 1 202 asui taajamassa, 1 722 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Posion taajama-aste on 41,1 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Ahola.

Kylät

Kylämäisinä pidettyjä, rakentamisen tiiviydessään vaihtelevia asutusryhmittymiä Posiolla ovat Ahola (keskustaajama), Kirkonkylä, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu, Suorsa, Peräposio, Keskiposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme (Karjalaisenniemi), Tolva, Suonnankylä, Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Keskustaajamassa asui vuodenvaihteessa 2005–2006 jo 40,3 prosenttia kunnan väestöstä. Kuntakeskus luokitellaan palveluvarustukseltaan ylätason kuntakeskukseksi.

Kunnan osa-aluejaossa, jota käytetään esimerkiksi väestötilastoinnissa, Posio on jaettu 19 osaan: keskustaajama, taajaman ympäristö, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu-Suorsa, Peräposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme, Tolva, Ylikitka-Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Posion 13 virallista maarekisterikylää ovat nimeltään Aittaperän kylä, Akanlahden kylä, Hyväniemen kylä, Hämeen kylä, Jumiskon kylä, Lehtiniemen kylä, Mourun kylä, Pernun kylä, Peräposion kylä, Posion kylä, Raistakan kylä, Tolvan kylä ja Ylikitkan kylä. Kyläjako on peräisin 1930-luvulta.

Väestö

Suomen murteiden kartalla Posio kuuluu ainoana Lapin maakunnan kuntana asutushistoriallisista syistä savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen.

Väestönkehitys

Posion kunnanvirasto

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Posion väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 6 118
1980
  
 5 950
1985
  
 5 906
1990
  
 5 478
1995
  
 5 260
2000
  
 4 602
2005
  
 4 247
2010
  
 3 874
2015
  
 3 477
2020
  
 3 117
Lähde: Tilastokeskus.

Ikärakenne

Posiolla asuu suhteessa väkilukuun koko maata vähemmän alle noin 50-vuotiaita ja vastaavasti enemmän yli noin 50-vuotiaita. Esimerkiksi alle 5-vuotiaita on Posiolla vain noin kaksi prosenttia, kun koko maan vastaava luku on 4,1 prosenttia. 70–79-vuotiaita Posiolla on puolestaan noin 23 prosenttia ja koko maassa 11 prosenttia. Keski-ikä on Posiolla 57,5 vuotta, kun se koko maassa on 44,1 vuotta ja maakunnassa 46,2 vuotta.

Posion postinumeroalueiden asukkaista keskimäärin vanhimpia ovat Nolimo-Jumiskon, Mourujärven, Tolvan, Kuloharju-Säikän, Sirniön ja Anetjärven asukkaat. Näillä postinumeroalueilla keski-ikä on vähintään 60 vuotta. Karjalaisenniemen ja Pernu-Suorsan asukkaat (keski-ikä 49 vuotta) sen sijaan ovat kunnan nuorimpia, joskin hekin vanhempia kuin koko maan tai maakunnan asukkaat keskimäärin.

Posiolla on Lapin maakunnan kunnista suhteellisesti vähiten alle 15-vuotiaita, toisiksi vähiten 15–64-vuotiaita ja eniten 65 vuotta täyttäneitä.

Hallinto ja politiikka

Posion kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2025–2029 keskustalla on neljätoista valtuutettua, kokoomuksella, perussuomalaisilla ja vihreillä kullakin yksi.

Kunnanhallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Kunnanjohtajana toimii Pekka Jääskö, joka aloitti tehtävässä vuonna 2021. Häntä ennen Posion kunnanjohtajina ovat toimineet Kauko Ollikainen, Mikko Honkonen, Pentti Mäkinen, Mauri Posio, Mika Riipi, Tomi Timonen, ja Heli Knutars.

Posion seurakunnan kirkkoherroina ovat toimineet Sulo Isokoski, Erkki Koivurova, Pekka Tapaninen, Timo Suutari, Risto Tuominen ja Leena Pudas, joka aloitti tehtävässä vuonna 2012.

Talous ja elinkeinot

Posion tärkein elinkeino on palvelut. Maatalous on säilynyt merkittävänä. Metsä- ja kalavarat ovat suuret. Vuonna 2023 kunnan alueella asuvasta työllisestä työvoimasta 68,5 % työskenteli palveluissa, 18,4 % alkutuotannossa ja 11,9 % jalostuksessa.

Posiolla sijaitsee keramiikastaan tunnetun, käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita valmistavan ja myyvän Pentik Oy:n kotipaikka ja keramiikkatehdas. Perheyrityksen perustivat Anu Pentik ja Topi Pentikäinen vuonna 1971.

Posion Kirintövaarassa sijaitsee laskettelukeskus ja vaaran juurella luontohotelli Kirikeskus.

Kulttuuri

Jääseinä Korouomassa.
Poropartio ylittämässä kantatietä 81 Posiolla

Posion huomattavimpia nähtävyyksiä ovat Pentik-Mäen museo-, veistos- ja myymäläkokonaisuus, kotiseutumuseo Lohirannan kylässä, Riisitunturin kansallispuisto, jylhä Korouoman luonnonsuojelualue ja kirkasvetiset Kitkajärvi ja Livojärvi. Riisitunturin huippu (465,3 m mpy.) on Posion korkein kohta. Myös Syötteen kansallispuisto sijaitsee osittain Posion kunnan alueella.

Säännöllisesti Posiolla järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Posion Messut ja harrastajateatteripäivät Teatterihelinät (joka toinen vuosi) helmikuussa, kansalliset Pentik-hiihdot huhtikuussa, kansallisten nuorten yleisurheilukisat kesäkuussa Muikkumarkkinat heinäkuussa sekä Akanvalkeat-kulttuuritapahtuma syyskuussa.

Television kautta Posio on 2000-luvulla tullut suomalaisille tutuksi Suuri Seikkailu -ohjelmasarjasta, jota kuvattiin Posiolla vuosina 2001 ja 2002.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Posiolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Posio kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Posion vuonna 1865 ja lestadiolaissaarnaajien reitit kulkivat muun muassa Takkisen kylään.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Posiolla toimii Posion helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Posion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Henkilöitä

Posion itsenäistymisen huomattavin esitaistelija oli keskiposiolainen maanviljelijä Juho Aapo Miekkasaari (1862–1942). Hänet on haudattu Posiojärven Sarvisaaren hautausmaahan. Posiolaisen kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran Miekkasaari-monumentti vuodelta 1991 sijaitsee Posion kunnanviraston edustalla. Tuomivaara on posiolainen ammattitaiteilija kuten myös hänen puolisonsa Paula Suominen sekä Olli Moisio.

Valtakunnallisesti tunnettuja Posiolla syntyneitä henkilöitä ovat muiden muassa biofyysikko Sinikka Eskelinen (vuoden tieteentekijä 1995), kuvataiteilija Minna Immonen, oopperalaulaja Soile Isokoski, lauluntekijä Veikko Juntunen, konserttipianisti ja kanttori Pami Karvonen, kansanedustaja (1999–2003) Marja-Leena Kemppainen, Lapin läänin viimeinen maaherra (2008–2009), kansanedustaja (1991–1995, 2001–2003) ja Kemijärven kaupunginjohtaja (1986–2008) Timo E. Korva, Moskovan olympialaisten mitalijuoksija (1980) Kaarlo Maaninka, radiopastori Jukka Norvanto, Kultaisen Harmonikan voittaja (1987) Seppo Raistakka, kirjailija Reino Rinne (syntymäpaikka nykyisen Posion sillä osa-alueella, joka vuonna 1913 kuului Kuusamoon) sekä taikuri ja kahlekuningas Timo Tuomivaara.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Posio Oikeusministeriö. Viitattu 15.8.2025.
  6. ↑ Posion kunnan sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Posio Järviwiki. Viitattu 25.1.2021.
  8. ↑ Suomen kunnat Järvi-meriwiki. Viitattu 24.6.2026.
  9. ↑ Kesämökit alueittain, 1970-2024 Tilastokeskus. Viitattu 24.6.2026.
  10. ↑ Suomen ilmastovyöhykkeet ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 23.6.2026.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  14. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 22.6.2026.
  15. 1 2 Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2025 Tilastokeskus. Viitattu 22.6.2026.
  16. ↑ Asukasrakenne, 2010-2024 Tilastokeskus. Viitattu 22.6.2026.
  17. ↑ Posio: Valitut Kunnallisvaalit 2025. Viitattu 26.6.2026.
  18. ↑ Kunnanhallitus posio.fi. Viitattu 26.6.2026.
  19. ↑ Posion kunnanjohtajaksi valittiin Pekka Jääskö yle.fi. 2021. Viitattu 26.6.2026.
  20. ↑ Yhteystiedot (lähde Pudakselle) posionseurakunta.fi. Viitattu 26.6.2026.
  21. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.6.2026.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  24. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  25. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.

Aiheesta muualla