Luulajan kunta

Luulajan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Luulaja
Kuntakoodi 2580
Pinta-ala  ()
 – Maa 2 094,08 km²
Väkiluku (2024)  () 79 645
 – Väestötiheys 37,7 as./km²
Storgatan Luulajan kaupungin keskustassa.
Alaluulajan kirkon lähistöllä oleva Gammelstadin kirkkokylä on Unescon maailmanperintökohde.
Luulajanjoen ylittävä Nya Gäddviksbron.

Luulajan kunta (ruots. Luleå kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Luulaja. Luulajan kunnassa asuu 79 645 ihmistä (2024).

Kunnan maapinta-ala on 2 094,08 neliökilometriä (1.1.2016).

Kunta sijaitsee Perämeren rannalla ja sen halki virtaa Luulajanjoki. Luulajan ystävyyskunnat ovat Kemi (Suomi) ja Murmansk (Venäjä). Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Gammelstadin taajamassa sijaitseva Gammelstadin kirkkokylä, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Vuonna 2007 kunnassa oli 79,34 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Luulajan (ruots. Luleå) pitäjä muodostettiin vuoden 1330 tienoilla erottamalla se Piitimen pitäjästä. Luulajan pitäjä ulottui tuolloin rannikolta Norjan rajalle ja käsitti myös Kainuunjoen laakson. Vuoden 1340 tienoilla erotettiin Tornion pitäjä ja vuonna 1606 Jokimukan pitäjä. Luulajan kaupunki erotettiin pitäjästä vuonna 1621, ja kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnasta tuli Luulajan maaseurakunta vuonna 1667. Råneån pitäjä erotettiin vuonna 1642. Överluleån pitäjä erotettiin Luulajasta vuonna 1831, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Alaluulaja (ruots. Neder-Luleå vuoteen 1909, sen jälkeen Nederluleå).

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Alaluulajan ja Råneån pitäjistä tuli maalaiskuntia. Alaluulajaan perustettiin Svartöstadenin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901, ja vuonna 1933 se liitettiin Luulajan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat, joista jokainen muodostettiin vain yhdestä aiemmasta samannimisestä kunnasta:

Luulajan kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.

Råneåsta liitettiin Gunnarsbynin seurakunnan alue silloiseen Bodenin kaupunkiin vuonna 1967. Alaluulaja ja jäljelle jäänyt osa Råneåsta liitettiin Luulajan kaupunkiin vuonna 1969. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaksi vuotta aiemmin muodostetusta laajemmasta Luulajan kaupungista muodostettiin nykyinen Luulajan kunta ilman aluemuutoksia.

Vaakunat

Kunnan nykyinen vaakuna on Luulajan kaupungin käytössä ollut vaakuna. Ennen kuntaliitosta myös Alaluulajalla ja Råneålla oli kummallakin oma vaakuna.

Väestönkehitys

Luulajan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
40 174
1955
  
45 333
1960
  
48 528
1965
  
53 181
1970
  
58 878
1975
  
66 290
1980
  
66 834
1985
  
66 557
1990
  
68 412
1995
  
71 106
2000
  
71 652
2005
  
72 751
2010
  
74 178
2015
  
76 088
2020
  
78 549
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 293 9,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 731 2,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 6 506 8,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 60 558 79,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 048 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 729 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 116 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,4
  jalostus 20,6 19,8
  palvelut 77,6 78,2
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 39 355 35 243
  työpaikkaomavaraisuus 111,7

Taajamat

Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 261 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Luulaja (ruots. Luleå)46 607
2Gammelstad(en)4 960
3Bergnäset3 648
4Södra Sunderbyn2 977
5Råneå1 912
6Rutvik839
7Antnäs822
8Alvik777
9Måttsund558
10Bensbyn448
11Kallax321
12Bälinge307
13Ersnäs292
14Brändön287
15Karlsvik256
16Klöverträsk246
17Jämtön237
18Persön223
19Avan200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kunnan toiseksi suurimman taajaman nimi on Statistiska centralbyrånin ja Lantmäterietin mukaan Gammelstaden, mutta Luulajan kunta käyttää paikannimestä lyhyempää muotoa Gammelstad.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

Luettelossa mainituista taajamista Mjölkudden ja Notviken ovat sittemmin kasvaneet yhteen Luulajan taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Luulajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Luulajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 6 8 9 8 6 9 7 10 9 9 9 9 9
  Keskustapuolue 11 11 8 7 5 4 4 4 4 4 4 3 2 5
  Liberaalit 5 6 6 3 7 7 7 4 4 6 4 3 3 3
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 1 1 3 1 3 3 2 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 3 6 3 4 4 4 2 4 4 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31 30 31 34 31 32 30 35 25 24 32 32 31 24
  Vasemmistopuolue 7 6 6 6 6 5 5 6 11 7 4 4 4 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 4
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 4 4 3 6
  Yhteensä 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit

Kartta Luulajan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Luleå domkyrkoförsamling (Luleå vuodesta 1831, Luleå stadsförsamling)
  • Nederluleå (Luleå vuoteen 1831)
  • Råneå
  • Råneå nedre kbfd*
  • Örnäset

Kirkot

Nähtävyydet

UNESCOn maailmanperintökohde Gammelstadin kirkkokylässä sijaitsee Hägnanin ulkoilmamuseo. Luulajan keskustaajamassa sijaitsee Norrbottenin museo.