Huddingen kunta

Huddingen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Huddinge
Kuntakoodi 0126
Pinta-ala  ()
 – Maa 131,03 km²
Väkiluku (31.12.2020)  () 113 234
 – Väestötiheys 864,2 as./km²
Vårby Gårdin metroasema.
Tukholman kaupungin ja läänin vanha rajamerkki Segeltorpissa.
Södertornin käräjäoikeuden rakennus.
Kerrostaloja Trångsundin Hammartorpsvägenillä.

Huddingen kunta (ruots. Huddinge kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Huddinge.

Kunnan maapinta-ala on 131,03 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 113 234 henkeä (31.12.2020).

Huddingen naapurikuntia ovat Tukholma, Tyresö, Haninge, Botkyrka ja Ekerö.

Kunta sijaitsee aivan Tukholman eteläpuolella, ja asukasluvultaan se onkin läänin toiseksi suurin kunta heti Tukholman jälkeen. Vaikka kunnassa on paljon asukkaita, niin sen pinta-alasta yli puolet on silti rakentamatonta aluetta, kuten metsiä ja järviä.

Huddingen Ågestassa sijaitsi Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala, ja se suljettiin vuonna 1974.

Huddingen ystävyyskunta Suomessa on Vantaa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 4,43 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Huddinge on yksi niistä harvoista kunnista Ruotsissa, joiden rajat eivät ole mainittavasti muuttuneet 1900-luvun mittavissa kuntauudistuksissa. Kunnan nykyinen alue vastaa vanhaa Huddingen pitäjää, joka kuului yhdessä Grödingen, Botkyrkan, Salemin, Nackan ja Erstavikin, Brännkyrkan ja Sicklaön kanssa Svartlösan kihlakuntaan. Kuntaa ei ole jaettu tai liitetty muihin kuntiin, vaikka pieniä rajansiirtoja naapurikuntien kanssa onkin tehty.

Huddingessa on sijainnut joitakin taajaväkisiä yhdyskuntia:

Vuonna 1947 neljä viimeksi mainittua yhdistettiin vuonna 1924 muodostettuun Huddingen taajaväkiseen yhdyskuntaan. Se lakkautettiin vuoden 1952 lopussa. Huddinge oli hallinnollinen taajama nykyaikaisen taajamakäsitteen muotoilemiseen asti vuonna 1950 ja keskustaajama on siitä lähtien katsottu kasvaneeksi yhteen Tukholman taajaman kanssa. Huddingen maalaiskunta muodostettiin nykyiseksi Huddingen kunnaksi vuonna 1971.

Väestönkehitys

Huddingen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
21 086
1955
  
23 631
1960
  
29 466
1965
  
44 176
1970
  
54 732
1975
  
62 576
1980
  
66 570
1985
  
70 209
1990
  
73 829
1995
  
77 384
2000
  
84 535
2005
  
88 750
2010
  
97 453
2015
  
105 311
2020
  
113 234
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 29 543 28,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 10 565 10,0
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 9 850 9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 55 353 52,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 908 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 16,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 660 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 523 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,2 0,2
  jalostus 16,0 16,5
  palvelut 83,4 82,7
  tuntematon 0,4 0,5
  Työpaikkoja ja työllisiä 42 244 46 628
  työpaikkaomavaraisuus 90,6

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 771 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Tukholma*95 234
2Vidja682
3Gladö kvarn539
4Östorp och Ådran*227

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Östorp och Ådranin taajamassa on 244, ja se kuuluu osittain myös Haningen kuntaan.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

Flemingsberg on sittemmin kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Haningen kuntaan.

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Huddingen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Huddingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 10 15 18 18 15 18 16 17 13 18 21 17 15
  Keskustapuolue 14 12 8 5 3 4 2 2 1 0 0 2 3 4
  Liberaalit 6 8 8 4 8 8 6 4 4 8 6 5 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 4 4 4 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 2 3 2 2 3 4 6 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 26 24 27 24 23 19 28 20 24 19 16 17 16
  Vasemmistopuolue 4 5 6 5 4 4 4 4 5 5 3 3 4 5
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 5 7
  Muut 0 0 0 2 4 7 8 4 8 5 6 5 3 5
  Yhteensä 51 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Kunnanosat

Piirit

Kartta Huddingen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Flemingsberg
  • Huddinge
  • Sankt Mikael
  • Trångsund

Kirkot

Ystävyyskunnat