Rytikari

Rytikari
Rytikatua kesällä 2016
Rytikatua kesällä 2016
Kaupunki Kemi
Suuralue Hepola
Kaupunginosa nro 52
Pinta-ala 0,93 km² 
Väkiluku 594 31.12.2021
Työpaikkoja 31 kpl  (31.12.2013)
Osa-alueet Rytikari
Postinumero(t) 94830

Rytikari on yksi Kemin kaupunginosista. Rytikari on kerrostalovaltainen asuntoalue, jossa sijaitsevat Hepolan suuralueen kaupalliset palvelut. Rytikari on kehittynyt valtionyhtiö Veitsiluoto Oy:n (nykyisin Stora Enso) mukana. Koko alue on rakentunut pääosin 1960- ja 1970-luvuilla, kun tehtaille palkattiin lisää työvoimaa.

Historia

Rytikari alkoi kehittyä kun Veitsiluodon saha perustettiin viereiseen Veitsiluodon saareen. Sahan työläisten pienet omakotitalot täyttivät Rytikarin saaren pohjoisosan jo 1920-luvun lopulla, jolloin saaren eteläosaan rakennettiin myös kaksikerroksinen Veitsiluodon kansakoulu. Rytikari yhdistettiin Hepolaan penkereellä vuonna 1931 ja rautatie Järpistä Rytikarin kautta Veitsiluotoon valmistui 1936. Kieltolain aikana Rytikarin ja etenkin sen eteläpuolella sijaitseva Paavonkarin kautta tuotiin Pohjois-Suomeen huomattavia määriä salakuljetettua pirtua.

Kun Veitsiluoto Oy:lle rakennettiin 1930-luvulla sulfiittiselluloosatehdas ja 1950-luvulla paperitehdas, tarvittiin tehtaille lisää työvoimaa ja työvoimalle lisää asuntoja. Rytikariin rakennettiin 1940-luvulla kymmeniä puurakennuksia tehtaiden työntekijöille. Monet taloista on sittemmin purettu, yksi rakennuksista on siirretty Marttalan Työläismuseon alueelle. Ensimmäiset varsinaiset kerrostalot rakennettiin aravalainoituksella 1950-luvun lopulla. Rytikariin rakennettiin 1940-luvun lopulla myös terveystalo ja Rytikarin työväentalo.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 12.5.2011.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Väestö ikäluokittain 31.12.2021 suur- ja tilastoalueittain. Tilastollinen vuosikirja 2021, 6/2022, s. 15. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 19.9.2023.
  3. ↑ Alueella työssäkäyvät elinkeinoittain. Tilastollinen vuosikirja 2015, 5/2016, s. 25. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 9.7.2016. Arkistoitu 21.8.2016.
  4. ↑ Teerijoki, s.130–131
  5. ↑ Teerijoki, s.135
  6. ↑ Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 37. (Suomen ympäristö 15/2013) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9 Teoksen verkkoversio (pdf).

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.