Margariini

Rasiaan pakattua pöytämargariinia. Margariini olisi väriltään valkoista, ellei siihen lisättäisi keltaista väriainetta.

Margariini on kasvi- tai eläinrasvojen ja veden muodostama synteettinen emulsio. Perinteinen ja suosituin margariini sisältää 80 prosenttia rasvaa. Suomessa myydään myös margariineja, jotka sisältävät vain 40 tai 60 prosenttia rasvaa.

Margariini sisälsi aiemmin 80 prosenttia rasvaa. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista margariininkäyttäjistä käyttää nykyisin kevytmargariinia, jotka sisältävät esimerkiksi 30, 40, 60 tai 70 prosenttia rasvaa.

Raaka-aineet

Pöytämargariinit valmistetaan nykyisin yleensä kokonaan kasviöljyistä. Margariinin pääraaka-aine on yleensä rypsi- tai auringonkukkaöljy sekä loppuun asti kovetettu palmu- tai kookosöljy. Suomen markkinoilla on ollut vuodesta 2023 asti myös margariini, joka ei sisällä valmistajan mukaan lainkaan kovetettua kasvirasvaa. Kyseiseen margariiniin lisätään myös kaurajuomaa, joka parantaa sen suutuntumaa ja ruskistusominaisuuksia. Euroopan unionin alueella, kuten Suomessa, margariini saa sisältää myös tai pelkästään eläinrasvaa, kunhan valmisteen kokonaisrasvasta alle 3 prosenttia on maitorasvaa. Nimityksiä kasvimargariini, kasvimargariini 60 ja kasvimargariini 40 voi käyttää myyntinimityksessä edellyttäen, että tuote sisältää vain kasviperäisiä rasvoja ja eläinperäisiin rasvoihin sovellettava sallittu poikkeama on 2 prosenttia rasvapitoisuudesta.

Margariinien valmistukseen käytetään myös lisäaineita kuten emulgointiaineita, säilöntäaineita, aromeja ja väriainetta. Kevytmargariinit sisältävät eniten lisäaineita.

Margariinin valmistukseen on käytetty myös kalaöljyjä. Norjassa peräti 66 prosenttia margariinin sisältämästä kovetetusta öljystä oli 1990-luvulla kalaperäistä.

Valmistus

Suurin osa Suomessa kulutetusta margariinista valmistetaan nykyisin ulkomailla. Suomessa oli vuonna 2020 enää yksi margariinitehdas, Bunge Finland, joka valmisti Keiju-margariinia.

Margariini kovetettiin aiemmin puolijähmeäksi runsaasti suoraketjuisia transrasvoja synnyttävän katalyyttisen osittaishydrauksen avulla. Kasviöljyjen osittaishydrauksesta siirryttiin Suomessa vuosien 1995-2000 aikana katalyyttiseen vaihtoesteröintiin, jossa hydrauksen avulla täysin kiinteäksi kovetettu rasva vaihtoesteröidään juoksevan öljyn kanssa. Vaihtoesteröinnin käyttöönotto vähensi huomattavasti suoraketjuisten transrasvojen pitoisuuksia margariinissa siitä huolimatta, että myös täysin kovetettuun kasviöljyyn jää aina pieniä määriä teollista transrasvaa. Vuonna 2006 myönnettiin kuitenkin patentti uudelle margariinin valmistusmenetelmälle, jonka avulla transrasvahappojen osuus kaikista rasvahapoista valmiissa tuotteessa jäi alle 1 prosentin.

Vaihtoesteröinti muuntaa lähtöaineiden rasvamolekyylit eli triglyseridit niin sanotuiksi uusrasvamolekyyleiksi, joiden kemiallinen rakenne on muuttunut suuresti niiden paikka- ja stereoisomerian vuoksi. Vaihtoesteröinnissä syntyneen rasvaseoksen kemiallinen bruttokaava pysyy tästä huolimatta samana. Uudentyyppisiä synteettisiä rasvamolekyylejä eli enantioisomeeri-triglyseridejä voi olla yhteensä jopa sataa eri tyyppiä.

Vuonna 2022 ilmestyi tieteellinen artikkeli, jossa kuvataan uutta mikroaaltoplasmaan perustuvaa margariinin osittaishydrausta. Menetelmässä ei tarvita lainkaan katalyyttia ja sen avulla valmistetun margariinin transrasvapitoisuus on vain 4 prosenttia.

Niin sanottua margariiniöljyä ell osittain kovetettua kasviöljyä on alettu korvata myös runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä luontaisella palmu- tai kookosöljyllä. Näitä ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä. Ylikansallisen Bunge-konsernin suomalainen tytäryhtiö toi vuonna 2023 markkinoille margariinin, joka ei sisällä sen oman ilmoituksen mukaan lainkaan kovetettuja öljyjä. Kovettamaton margariini sisältää runsaasti kookosöljyä ja kaakao- tai karitevoita.

Kulutus

Vain 5–10 prosenttia suomalaisista käytti margariinia vuonna 1974. Margariinin kulutus ohitti kuitenkin voin kulutuksen jo vuonna 1988. Margariinin kokonaiskulutus ehti olla yli 2,5 kertaa voita suurempaa vuonna 2008, jolloin margariinia kului 21 grammaa päivässä henkeä kohti.

Margariinin kulutuksen tilastointi lakkasi vuonna 2009. Voin ja voita sisältävien rasvalevitteiden kulutus ohitti vuoteen 2017 mennessä kuitenkin Finravinto-tutkimusten osanottajien keskuudessa jälleen margariinin. Margariinin kulutus oli kyseiseen tutkimukseen osallistuneilla naisilla tuolloin enää 6 grammaa ja miehillä 9 grammaa päivässä.

Yhdysvalloissa margariinia alettiin korvaamaan voilla jo 2000-luvun alussa, minkä vuoksi margariinin kulutus pieneni lähes kolmanneksen vuosina 2000–2014.

Käyttö voin korvaajana

Margariinin ja voin suositummuusasema on vuorotellut Suomessa 1900-luvun loppupuolelta lähtien. Margariini ylitti voin suosion ensi kertaa 1980-luvun lopussa. Nykyisin voi ja voita sisältävät levitteet ovat on margariinia suositumpaa.

Margariinia alettiin käyttää 1920-luvun Suomessa voin rinnalla. Tutkimuksissa oltiin havaittu, että suomalaisten rasvan saanti oli niukkaa. Aikakakauden keskeisenä ravitsemusasiantuntijana pidetyn Carl Tigerstedtin mukaan edullinen ja runsaasti energiaa sisältävä margariini sopi erityisen hyvin sen väestönosan ruokavalioon, jolla ei ollut varaa voihin. Margariini oli hänen mukaansa mukaan yhtä ravitsevaa kuin voi. Voi oli kuitenkin puolta kalliimpaa. Voin korvaamista margariinilla saatettiin pitää jopa isänmaallisena velvollisuutena, koska kallista voita säästyi siten vientiin. 1920-luvulla ei vielä tiedetty margariinin runsaasti sisältämien teollisten transrasvojen sydänsairauksia aiheuttavista vaikutuksista.

EU-direktiivin mukaan voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Siksi esimerkiksi Suomessa valmistetun voi-kasvi­öljy­seoksen Voimariinin nimi muutettiin Valio Oivariiniksi.

Koostumus

Margariini koostuu pääasiassa rasvasta (20–80 %), vedestä (kevytmargariineissa yli 50 %) ja emulgointiaineesta. Näiden lisäksi margariiniin lisätään rasvaliukoisia ja vesiliukoisia lisäaineita. Rasvaliukoisia lisäaineita ovat muun muassa vitamiinit (A, D ja E), värit sekä eräät aromit. Vesiliukoisia lisäaineita ovat proteiinit (yleensä maitoproteiini), suola, sokeri, aromit, happamuudensäätöaineet sekä etenkin kevytmargariineissa sakeuttamis- ja säilöntäaineet (yleensä kaliumsorbaatti). Näiden lisäksi margariineihin voidaan lisätä myös esimerkiksi stanoli- tai steroliestereitä, kalsiumia, hapettumisenestoaineita tai kuitua.

Emulgointiaineen tehtävä on sitoa margariinin rasva ja vesi toisiinsa emulsioksi. Proteiinit antavat tuotteelle makua. Sokerin tarkoitus on antaa margariinille pannulla paistettaessa kaunis ruskehtava väri sekä parantaa rasvataikinoiden pakastuksen kestoa. Happamuudensäätöaineet parantavat margariinin säilyvyyttä hidastamalla mikrobien lisääntymistä. Suola tuo margariiniin makua ja parantaa sen säilyvyyttä. Sakeuttamisaineet sitovat veden tuotteeseen. Keinotekoisilla aromeilla margariiniin tuodaan yleensä voin makua.

Rasvahapot

Perinteisessä margariinissa on 80 prosenttia rasvaa, mutta kevytmargariineissa rasvaa on vähemmän.

Rypsiöljystä tehtävissä margariineissa on runsaasti alfalinoleenihappoa ja omega-6-rasvoja sekä E-vitamiinia. Margariinin saa väittää Euroopan elintarvikesäädösten mukaan olevan omega-3-rasvojen lähde, koska alfalinoleenihappo kuuluu omega-3-rasvahappojen ryhmään. Tyydyttyneen rasvan osuus kaikesta rasvasta on tyypillisessä pehmeässä margariinissa 25–40 prosenttia.

Kemiallisesti muunnetut rasvahapot

Margariini sisältää tyypillisesti kemiallisesti muunneltuja rasvoja, kuten synteettisiä enantioisomeeri-rasvamolekyylejä tai suoraketjuisia transrasvahappoja, joita kutsutaan myös synteettiseksi tai teolliseksi transrasvaksi

Enantioisomeeri-triglyseridit

Nykyisten margariinien sisältämien synteettisten enantioisomeeri-rasvamolekyylien pitkäaikaisvaikutuksia ei selvitetty ennen niiden päästämistä markkinoille. Elintarvikekemian professori Kari Salminen esitti tähän liittyen vuonna 2016 epäilyksen siitä, että ne saattaisivat osoittautua pitkäaikaisvaikutuksiltaan yhtä haitallisiksi kuin teolliset transrasvat. Vaihtoesteröinnin aiheuttaman rasvamolekyylin kemiallisen rakenteen muutoksessa oli kyse Salmisen mukaan sekä optisesta isomeriasta että paikkaisomeriasta, jossa rasvahappojen paikka molekyylissä muuttuu. Optisen isomerian onkin havaittu aiheuttavan muutoksia siinä, millaisia vaikutuksia ravintoaineella on elimistöön. Salmisen esittämiin epäilyihin vastattiin huomauttamalla, että myös eräissä luontaisissa rasvamolekyyleissä, kuten sianrasvassa, esiintyy joidenkin rasvahappojen paikkaisomeriaa. Vaihtoesteröityjen margariinien käytöstä oli tehty muutaman viikon kestäneitä interventiotutkimuksia, joista vain muutamassa havaittiin havaittu kielteisiä terveysvaikutuksia voihin verrattuna. Vaihtoesteröityjen margariinien pitkäaikaiskäytön ja terveysongelmien rinnakkaisesiintyvyydestä ei ollut laadittu kuitenkaan yhtään meta-analyysiä vuoteen 2016 mennessä

Salminen kritisoi myös sitä, että margariinin sisältämä teollisesti kovetettu kasvirasva merkittiin luontaiseksi kasviöljyksi, vaikka EU:n elintarviketietoasetus edellytti, että kasviöljyjen kovettaminen merkitään pakkaukseen. Myös ruokavirasto antoi jo vuonna 2012 valvontaohjeen, jonka mukaan muun muassa kuntien, aluehallintovirastojen, Eviran ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulee valvoa, että margariiniden ainesosaluetteloissa on merkintä siitä, että tuote sisältää kovetettuja kasvirasvoja. Kovetettuja kasvirasvoja ei merkitä Suomessa silti edelleenkään margariinien ainesosaluetteloon.

Suoraketjuiset transrasvahapot

Margariinin synteettisen transrasvan pitoisuus on vähentynyt murto-osaan margariinin valmistusprosessissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Suomalaiset leipämargariinit sisältävät nykyisin enää 0–0,5 prosenttia teollisia transrasvoja ja leivontamargariinit 0,23–0,31 prosenttia. Tästä ei saa olla kuitenkaan mainintaa ravintoarvoilmoituksessa eikä muuallakaan pakkausmerkinnöissä.

Margariini sisälsi vuosina 1960–1985 noin 25 prosenttia sydänsairausriskiä nostavaa suoraketjuista teollista transrasvaa. Teollisen transrasvan osuus suomalaisesta pöytämargariinista oli 15–20 prosenttia ja leivontamargariinissa sitä oli jopa 30 prosenttia. Yksi ruokalusikallinen margariinia saattoi sisältää jopa 2,7 grammaa transrasvaa vielä vuonna 2002.

Suomalaiset viranomaiset alkoivat valvoa jossain vaiheessa 1990-lukua saman vuosikymmenen alussa pakolliseksi säädettyä osittaiskovetuksen ilmoitusvelvollisuutta. Margariinipakkauksiin alkoi sen myötä ilmaantua lopulta osittain kovetettuja kasvirasvoja koskevia mainintoja. Tätä seurasi elintarviketeollisuuden noin vuosina 1995-2000 tapahtunut siirtyminen juoksevien kasviöljyjen osittaisesta kovetuksesta katalyyttiseksi eli kemialliseksi vaihtoesteröinniksi kutsuttuun valmistusmenetelmään. Vaihtoesteröinnin käyttöönotto vähensi huomattavasti suoraketjuisten transrasvojen pitoisuuksia margariinissa. Vuonna 2006 myönnettiin vielä patentti uudelle margariinin valmistusmenetelmälle, jonka avulla transrasvahappojen osuus kaikista rasvahapoista valmiissa tuotteessa jäi alle prosenttiin.

Osittain kovetettuja kasvirasvoja on alettu myös korvaamaan esimerkiksi palmu- ja kookosöljyillä, joita ei tarvitse hydrata, koska ne ovat jo luontaisesti puolijähmeitä. Suomessa tuotiin vuonna 2023 markkinoille yksinomaan kovettamattomia rasvoja sisältävä margariini, joka sisältää runsaasti tyydyttyneistä rasvahapoista koostuvia kasvirasvoja kuten kookosöljyä ja kaakao- tai karitevoita.

Historia

Margariini keksittiin Ranskassa vuonna 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III oli julistanut vuonna 1866 kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi voin korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva lehmän utareesta liukenee maitoon. Niinpä hän lisäsi naudan rasvaan kaseiini-nimistä maitoproteiinia ja lehmän utarekudosta. Mouries keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voin kaltaista ainetta, joka oli helmen väristä. Kreikan helmeä tarkoittavan sanan, margarites, mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.lähde?

Margariini valmistettiin aluksi luontaisesti hyvin säilyvistä naudan- ja sianrasvasta sekä palmuöljystä. Kemianteollisuus kehitti 1900-luvulla hydrogenoinnin, jolloin margariinia kyettiin valmistamaan myös muista kasviöljyistä. Hydrogenoitu margariini sisälsi paljon sydäntautiriskiä lisääviä keinotekoisia transrasvoja. Transrasvojen osuus saattoi olla 1950-luvulla jopa 40 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta, ja 1960-70-luvuillakin vielä 20–30 prosenttia. Keinotekoisia transrasvoja alettiin karsia margariineista vasta 1980-luvulla.

Yhdysavaltalainen Procter & Gamble toi vuonna 1911 markkinoille ensimmäisen kasvimargariinin.

Margariinin valmistus oli kiellettyä Suomessa aina vuoteen 1909. "Kasvisvoin" valmistaminen oli sen sijaan tulkinnanvarainen kysymys, minkä johdosta Suomen ensimmäinen margariinitehdas aloitti tuotantonsa vuonna 1908 Turussa valmistamalla kasvimargariinia. Varsinaisesti Suomen margariiniteollisuus käynnistyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin ankaran rasvapulan takia ja voimakkaan markkinoinnin johdosta margariinin käyttö yleistyi. Valtio käynnisti oman margariinitehtaansa Helsingin Sörnäisissä vuonna 1924. Tehdas suljettiin vasta vuonna 1992.

Suomalaisen margariinin sisältämistä rasvoista keskimäärin oli vielä 1960-luvulla keskimäärin 30 % eläinperäisiä. Vuonna 1961 paljastui, että Paasivaaran margariinitehdas oli käyttänyt ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteestä ja lemmikkien ruhoista tiristettyä rasvaa ja jopa mädäntyneitä eläinten raatoja. Tehtaalle oli viety yli 10 000 kiloa niin sanottua teknillistä rasvaa, joka oli ihmisravinnoksi kelpaamattomista teurasjätteistä ja raadoista sulatettua niin sanottua kaviosulaa eli destruktiorasvaa. Suomessa toimi useampia rasvansulattamoja, joissa eroteltiin eläinten raadoista rasvaa margariinin valmistusta varten. Myös Raision tehtaat Oy:n todettiin syyllistyneen samaan. Margariinia myytiin 30 miljoonaa kiloa vuonna 1960, mutta margariiniskandaali johti margariinin suosion romahdukseen, niin että kulutus palasi ennalleen vasta vuosikymmenen lopussa. Margariinitehtaiden toiminnan paljastanut Uusi Kuvalehti joutui lisäksi lopettamaan toimintansa, koska mainostajat alkoivat boikotoida sitä.

Kevytmargariinit tuli Suomen markkinoille 1980-luvulla.

Suositukset

Lääkärikirja Duodecim suosittelee sydänmerkillä varustettuja, vähintään 60 % rasvaa sisältäviä kasvirasvapohjaisia margariineja niiden suotuisan rasvahappokoostumuksen ansiosta.

Terveysvaikutukset

EU on hyväksynyt terveysväitteen, jonka mukaan margariinin sisältämä linolihappo ja alfalinoleenihappo edistävät veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Tämä koskee kuitenkin linolihappoa vain siinä tapauksessa, että sen saanti on vähintään 10 grammaa päivässä. Duodecim-yhdistyksen Terveyskirjaston mukaan alfalinoleeni- ja linolihappo mahdollistavat myös sydämen ja verenkiertoelimistön normaalin toiminnan sekä ylläpitävät vastustuskykyä.

Margariinin valmistuksessa käytetään usein korkeita lämpötiloja, jolloin saattaa muodostua haitallisia aineita kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä.

Kansanterveyslaitoksen ja Harvardin yliopiston vuonna 1997 julkaisemassa pitkän aikavälin SETTI-tutkimuksessa osoitettiin, että läpi 1900-luvun käytetty osittain kovetettuja kasvirasvoja sisältävä margariini lisäsi sydänkuolleisuutta.. Tämä johtui sen runsaasti sisältämistä teollisista transrasvoista. Teollinen transrasva huonontaa myös veren rasva-arvoja.

Margariinin valmistusmenetelmää alettiin muuttaa 1990-luvun loppupuolella, minkä vuoksi Suomessa myytävät margariinit sisälsivät 2020-luvulle tultaessa enää 0–1,5 prosenttia teollisia transrasvoja. Niiden pitoisuus on laskenut tämän jälkeen edelleen, mutta esimerkiksi kevytmargariini saattaa sisältää vielä 0,5 prosenttia teollista transrasvaa.

Rypsiöljyn ja margariinin kokonaisvaikutus terveyteen on myönteinen.

Kolesterolia alentaviin margariineihin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli estävät ravinnon kolesterolin imeytymistä verenkiertoon. Kasvisterolien kokonaisvaikutuksesta kolesteroliin on kuitenkin saatu ristiriitaista tutkimusnäyttöä. Noin 20 prosenttia kasvisteroleilla tai -stanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita käyttävistä saa yli kolme grammaa kasvisterolia tai-stanolia päivässä, mikä on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asettaman suositellun päivittäissaannin yläraja. Liian suurella kasvisterolien ja -stanolien saannilla on todettu olevan yhteys paksusuolen syöpään hiirillä.

Kevytmargariinit

Runsasrasvaiset margariinit ovat yleensä terveellisempiä kuin vähärasvaiset. Tämä johtuu siitä, että kevytmargariinien rasvaa joudutaan kovettamaan enemmän, koska ne sisältävät enemmän vettä. Kevytmargariineissa on myös vähemmän välttämättömiä rasvahappoja. Kuluttaja-lehden testissä 40-prosenttia rasvaa sisältävistä margariineistä neljä kymmenestä oli huonoja terveydelle.

Moni ei saa kevytmargariinista tarpeeksi rasvaa ja saattaa täydentää sitä epäterveellisempiä piilorasvoja sisältävillä tuotteilla. Siksi suositellaan vähintään 60-prosenttisia margariineja. Lisäaineet tai prosessointi eivät ole ongelma.

Tyydyttämätöntä rasvaa pitäisi olla vähintään kaksinkertainen määrä tyydyttyneeseen nähden, mutta joissain kevytmargariineissa sitä on vain sama määrä (voissa vain kolmannes). Kuitenkin Becel kevyt -margariinissa sitä oli melkein nelinkertainen määrä, vieläkin korkeammassa suhteessa kuin saman testin normaalirasvaisissa margariineissa. Sitä kuitenkin pitää syödä kolmannes enemmän, jotta saisi saman määrän tyydyttymättömiä rasvahappoja kuin testin normaalirasvaisista.

Margariinituotteita

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Caitlin Martin: Stomping the Margarine Science History Institute. 11.8.2022. Viitattu 5.12.2024. (englanniksi)
  2. ↑ TAUSTA | Margariineja kului 43 milj. kiloa Helsingin Sanomat. 22.2.2000. Viitattu 28.2.2024.
  3. ↑ Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, taulukko 56 A. THL 2014. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126023/URN_ISBN_978-952-302-447-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  4. 1 2 Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.1.2025.
  5. 1 2 Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat Yle Uutiset. 15.12.2017. Viitattu 18.3.2024.
  6. 1 2 3 4 Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2024.
  7. 1 2 3 Eleplant laktoositon kasvimargariini 82 % - Eleplant eleplant.fi. Viitattu 4.7.2025.
  8. 1 2 3 4 Miten Eleplant voi maistua niin hyvälle? - Eleplant FAQ eleplant.fi. Viitattu 4.7.2025.
  9. ↑ Suomalaisyritys kehitti perinteiselle voille haastajan – tällainen on vegevoi Maaseudun Tulevaisuus. 29.6.2023. Viitattu 4.7.2025.
  10. ↑ Levitettävät rasvat Ruokavirasto. Viitattu 13.10.2026.
  11. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013. VI osan lisäys. Levitettävät rasvat. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=celex%3A32013R1308 Viitattu 13.10.2026.
  12. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013. VII osa. II Ilmaisut https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=celex%3A32013R1308 Viitattu 13.10.2026.
  13. ↑ Effects of partially hydrogenated fish oil, partially hydrogenated soybean oil, and butter on serum lipoproteins and Lp[a] in men. 1995. https://www.jlr.org/article/S0022-2275(20)41144-7/pdf
  14. 1 2 Keiju-margariinit, levitteet ja juoksevat on valmistettu Suomessa Keiju. 17.8.2020. Viitattu 18.5.2021.
  15. ↑ Reijo Laatikainen: Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus PRONUTRITIONIST. 8.2.2016. Viitattu 5.1.2025.
  16. ↑ Sang-Bum Lee, Chul-Jin Kim, Ji-Hyun Kang, Sang-Hoon Song, Kang-Pyo Lee, Young-Chan Kim, Ki-Taek Lee: [https://patents.google.com/patent/WO2008066333A1/en Trans fatty acid free fat for margarine produced by enzymatic interesterification and method for preparing the same. WO2008066333A1 WIPO (PCT)] patents.google.com. Viitattu 4.7.2025.
  17. 1 2 3 4 Reijo Laatikainen: Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus PRONUTRITIONIST. 8.2.2016. Viitattu 5.1.2025.
  18. ↑ Wijittra Wongjaikham, Grittima Kongprawes, Doonyapong Wongsawaeng, Kanokwan Ngaosuwan, Worapon Kiatkittipong, Peter Hosemann, Suttichai Assabumrungrat: Production of low trans-fat margarine by partial hydrogenation of palm oil using nature-friendly and catalyst-free microwave plasma technique. Innovative Food Science & Emerging Technologies, 1.8.2022, 80. vsk, s. 103107. doi:10.1016/j.ifset.2022.103107 ISSN 1466-8564 Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Sang-Bum Lee, Chul-Jin Kim, Ji-Hyun Kang, Sang-Hoon Song, Kang-Pyo Lee, Young-Chan Kim, Ki-Taek Lee: [https://patents.google.com/patent/WO2008066333A1/en Trans fatty acid free fat for margarine produced by enzymatic interesterification and method for preparing the same. WO2008066333A1 WIPO (PCT)] patents.google.com. Viitattu 4.7.2025.
  20. 1 2 Palm Oil/Palm Kernel Oil Applications - Margarine[ vanhentunut linkki ] The Malaysian Palm Oil Council. Arkistoitu 25 helmikuu 2020. Viitattu 4 January 2010.
  21. 1 2 Shurtleff, William; Aoyagi, Akiko: History of Soy Oil Margarine Soyinfo Center. Viitattu 4 January 2010.
  22. ↑ Bunge Ltd on keskeinen osa maailmanlaajuista elintarviketeollisuutta bunge.fi. Viitattu 4.7.2025.
  23. ↑ Suomalaisyritys kehitti perinteiselle voille haastajan – tällainen on vegevoi Maaseudun Tulevaisuus. 29.6.2023. Viitattu 4.7.2025.
  24. 1 2 Kansanterveys | Nuoret suomalaismiehet kuolivat kuin liukuhihnalta syötyään ”vahvaa ruokaa” – Sitten yksi mies teki ihmeen, jota ihaillaan nyt ympäri maailman Helsingin Sanomat. 24.4.2024. Viitattu 14.9.2024.
  25. 1 2 suomisyojajuo: Margariinin monimutkainen historia Suomi syö ja juo. 25.2.2021. Viitattu 6.6.2023.
  26. 1 2 Ravintotase 2020 lopullinen ja ennakko 2021 Luonnonvarakeskus. Viitattu 28.7.2023.
  27. 1 2 Ravitsemus | Osa ihmisistä karttaa margariinia turhaan – Asiantuntijat kertovat, millaista rasvaa kannattaa panna leivän päälle Helsingin Sanomat. 8.3.2021. Viitattu 28.2.2024.
  28. ↑ Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivu 51. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  29. ↑ Taloussanomat: Voi voitti margariinin - Unilever käänsi takkinsa Ilta-Sanomat. 21.1.2014. Viitattu 28.2.2024.
  30. 1 2 Väite kissanraadoista margariinissa osoittautui oikeaksi: Näin rasvasota eteni www.iltalehti.fi. Viitattu 25.10.2024.
  31. ↑ Kaija Rautavirta ja Antti Ahlström: Ravitsevaa ja edullista. Suomen ensimmäiset elintarvikemessut 1926. https://core.ac.uk/download/158607000.pdf
  32. ↑ Ravitsevaa ruokaa huokeaan hintaan. Carl Tigerstedt suomalaisen kansanravitsemuksen edistäjänä. Kaija Rautavirta. Sosiaalilääketieteen yhdistys 12/2020.https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/41503e0f-7fc1-4bd9-9cb7-ed1bf670ce9e/content
  33. ↑ Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  34. ↑ Nimen muutos lisäsi Oivariinin tunnettuutta ja myyntiä ([vanhentunut linkki]) 5.12.2005. Valio. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 25.9.2012.
  35. 1 2 Niemelä, s. 178–180.
  36. 1 2 Fineli: margariinituotteet 27.6.2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.11.2021.
  37. 1 2 Elintarvikekemian professori Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, "Rypsiöljy on terveydelle edullista". Helsingin Sanomat Mielipide 18.3.2011, sivu C7
  38. ↑ Pakkausmerkintöjen valvontaohje 16.4.2012. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/pakkausmerkinnat/pakkausmerkintojen_valvontaohje_versio_17055_1.pdf
  39. ↑ Becel Original 60% Becel FI. Viitattu 4.7.2025.
  40. ↑ Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä ([vanhentunut linkki]) 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 25.9.2012.
  41. ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
  42. ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
  43. ↑ Elintarvikkeet (haku) Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.12.2024.
  44. ↑ Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla 2020–23. Ruokavirasto. Viitattu 25.12.2024.
  45. ↑ Ruokavirasto: Liite 2. Näytteiden analyysitulokset. (pdf) Transrasvatilanteen selvittäminen kotimaan elintarvikemarkkinoilla. 2020–23. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.12.2024.
  46. ↑ Transrasvat Ruokavirasto. Viitattu 20.2.2024.
  47. ↑ Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  48. ↑ Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys. (englanniksi)
  49. ↑ Helena Hietaniemi: Transrasva on rasvoista pahimpia – mutta saako sitä enää mistään? Helsingin Sanomat. 8.1.2015. Viitattu 5.12.2024.
  50. ↑ FDA/CFSAN - Questions and Answers about Trans Fat Nutrition Labeling web.archive.org. 20.8.2006. Arkistoitu 20.8.2006. Viitattu 7.4.2024.
  51. ↑ Reijo Laatikainen: Vaihtoesteröinti margariineissa. Kari Salmisen vieraskirjoitus ja allekirjoittaneen vastaus PRONUTRITIONIST. 8.2.2016. Viitattu 5.1.2025.
  52. ↑ Sang-Bum Lee, Chul-Jin Kim, Ji-Hyun Kang, Sang-Hoon Song, Kang-Pyo Lee, Young-Chan Kim, Ki-Taek Lee: [https://patents.google.com/patent/WO2008066333A1/en Trans fatty acid free fat for margarine produced by enzymatic interesterification and method for preparing the same. WO2008066333A1 WIPO (PCT)] patents.google.com. Viitattu 4.7.2025.
  53. ↑ Joonas Konstig: Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä? Werner Söderström Ltd, 1.8.2016. ISBN 978-952-7144-11-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 26.7.2020. (suomeksi)
  54. ↑ Hippolyte Mège (1817-1880) lipidlibrary.aocs.org. Arkistoitu 18.2.2024. Viitattu 18.2.2024.
  55. ↑ Publication : USDA ARS www.ars.usda.gov. Viitattu 11.4.2024.
  56. ↑ Ravintoaineiden kulutuksesta Suomessa vuosina 1959–1968. Torvela & Kallio. 1969. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/441836/mttl_julk15_1969.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  57. 1 2 Iiro Andersson: Mirristä Suvikultaa - 60-luvun kuvottava margariinisota 23.2.2013. Yle uutiset. Viitattu 24.2.2013.
  58. ↑ Pohjois-Karjala-projektin käynnistymisestä 50 vuotta – projektista tuli kansainvälinen suunnannäyttäjä www.epressi.com. 6.4.2022. Viitattu 25.10.2024.
  59. ↑ Laari. Suomen maatalousmuseo Sarkan vuosikirja 2021. https://www.digisarka.fi/app/uploads/2023/01/Laari-2021-1.pdf
  60. 1 2 Terveyttä edistävä ruokavalio Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 16.9.2024.
  61. ↑ Nutrition and health claims: guidance to compliance with Regulation (EC) 1924/2006 GOV.UK. Viitattu 5.1.2025. (englanniksi)
  62. ↑ Komission asetus (EU) 2018/290. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32018R0290
  63. ↑ Rasvainen kupla: käsikirjoitus yle.fi. 20.9.2010. Viitattu 18.3.2024.
  64. ↑ Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2024.
  65. ↑ Ingeborg A Brouwer, Anne J Wanders, Martijn B Katan: Effect of animal and industrial trans fatty acids on HDL and LDL cholesterol levels in humans--a quantitative review PLoS One. Maaliskuu 2010. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  66. ↑ Sarah K Gebauer, Frédéric Destaillats, Fabiola Dionisi, Ronald M Krauss, David J Baer: Vaccenic acid and trans fatty acid isomers from partially hydrogenated oil both adversely affect LDL cholesterol: a double-blind, randomized controlled trial The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1339–1346. 11 November 2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  67. ↑ Steen Stender: In equal amounts, the major ruminant trans fatty acid is as bad for LDL cholesterol as industrially produced trans fatty acids, but the latter are easier to remove from foods The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 102, Issue 6, December 2015, Pages 1301–1302. 11.11.2015. Viitattu 28.11.2022. (englanniksi)
  68. ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 14.9.2024.
  69. ↑ Rypsiöljy sisältää linolihappoa – onko se haitallista terveydelle? Apu-klinikka vastaa Apu. 22.12.2021.
  70. ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  71. ↑ Kasvisterolit turvallisia, mutta eivät välttämättä vähennä sydänsairauksia. Duodecim, 2012, 128. vsk, nro 6, s. 559. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
  72. ↑ H Gylling, J Plat, S Turley, HN Ginsberg, L Ellegård, W Jessup: Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease. Atherosclerosis, helmikuu 2014, 232. vsk, nro 2, s. 346–360. doi:10.1016/j.atherosclerosis.2013.11.043 Artikkelin verkkoversio.
  73. ↑ Marttinen, Maija: Dietary plant sterols and stanols from enrichment : Effects in an experimental model of colon cancer and intake in the Finnish population. Helda – Helsingin yliopisto, 24.6.2014. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  74. ↑ Anne Pirskanen: Margariinien terveyserot hämmästyttävät 21.9.2009. Yle uutiset. Viitattu 25.9.2012.
  75. ↑ Kuluttaja-lehti: Vähärasvaisin margariini ei ole terveellisin Helsingin Sanomat. 10.9.2009.
  76. ↑ Onko margariini lisäainepommi ja miten sitä tehdään? 7 väitettä, asiantuntijat vastaavat Yle Uutiset. 15.12.2017.
  77. ↑ Millaista levitettä kannattaa laittaa leivälle – lue nämä vinkit! Terve. 21.2.2012.

Aiheesta muualla