| Aleksanteri, Alexander | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | Aleksanteri: 11. syyskuuta |
| – ruotsinkielinen | Alexander: 11. syyskuuta |
| – ortodoksinen | 20. huhtikuuta, 10. kesäkuuta, 23. marraskuuta, 4. joulukuuta |
| Muunnelmia | Ale, Aleksi, Aleksis, Ali, Santeri, Santtu |
| Vastineita eri kielissä | Alexander, Aleksandr, Oleksandr, Alekesi, İskender |
| Nimen alkuperä | kreikkalainen Aleksandros |
Aleksanteri on suomenkielinen muoto useissa kielissä esiintyvästä miehen etunimestä Alexander. Nimi on lähtöisin kreikkalaisesta nimestä Aleksandros, joka merkitsee ihmisen (andros) suojelija tai puolustaja. Nimi eri muunnoksineen on ollut käytössä antiikin ajoista lähtien. Nimen erikielisiä muunnoksia ovat käyttäneet lukuisat hallitsijat ja kahdeksan paavia, joista suomen kielessä käytetään muotoa Aleksanteri. Nimen muunnelmiin eri kielissä kuuluu muun muassa Alex.
Suomessa nimi on syyskuuhun 2026 mennessä annettu muodossa Aleksanteri 23 035:lle ja muodossa Alexander 24 094 miehelle.
Suomessa Aleksanterin nimipäivä on vuodesta 1816 lähtien ollut 11. syyskuuta. Aiheena nimen sijoittamiselle tälle päivälle oli, että tuohon aikaan Venäjällä vietettiin silloisen keisari Aleksanteri I:n nimipäivää yleisenä juhlapäivänä 30. elokuuta, Aleksanteri Syväriläisen kuolin- ja muistopäivänä, ja Suomen suuriruhtinaskunnassa tätä keisarillista merkkipäivää edellytettiin vietettävän samaan aikaan kuin Venäjälläkin. Suomessa jo tuolloin noudatettu gregoriaaninen kalenteri oli kuitenkin 12 päivää edellä Venäjällä noudatetusta juliaanisesta kalenterista, minkä vuoksi Suomessa oli syyskuun 11. päivä samaan aikaan kuin Venäjällä elokuun 30:s.