Alexius Meinong (17. heinäkuuta 1853 Lemberg (Lviv), Itävalta – 27. marraskuuta 1920 Graz, Itävalta) oli itävaltalainen filosofi, joka on ollut kehittämässä kokeellista psykologiaa.
Alexius Meinong (17. heinäkuuta 1853 Lemberg (Lviv), Itävalta – 27. marraskuuta 1920 Graz, Itävalta) oli itävaltalainen filosofi, joka on ollut kehittämässä kokeellista psykologiaa.
Meinong syntyi Lembergissä, Itävallassa, nykyisessä Lvivissä Ukrainassa. Hän opiskeli Wienissä kymnaasissa ja myöhemmin Wienin yliopistossa, jossa hän luki historiaa ja filosofiaa Franz Brentanon oppilaana. Meinong toimi filosofian professorina Grazin yliopistossa, jossa hän perusti Grazin psykologisen instituutin vuonna 1894 sekä kokeellisen psykologian Grazin koulukunnan.
Meinong toimi hahmopsykologian (gestalt-psykologian) perustajan Christian von Ehrenfelsin sekä Alois Höfler ja Anton Oelzelt-Newin töiden ohjaajana.
Meinong sai paljon vaikutteita brittiläisestä empirismistä. Hän kirjoitti kaksi teosta David Humesta. Ensimmäinen käsitteli tämän abstrahoinnin teoriaa, toinen tämän relaatioteoriaa.
Meinong tunnetaan kuitenkin parhaiten olioteoriastaan (Über Gegenstandstheorie, 1904), joka oli seurausta hänen intentionaalisuutta koskevista ajatuksistaan. Teoria perustui havaintoon siitä, että on mahdollista ajatella jotakin oliota, vaikkei sitä ole olemassa. Koska tällaisiin olioihin voidaan viitata, niillä täytyy olla jonkinlainen olemassaolo. Paikkaa, jossa tällaiset asiat olisivat olemassa, on joskus kutsuttu ”Meinongin viidakoksi”.
Meinongia on usein pidetty eksentrikkona, jonka ajattelu sai monien, kuten Gilbert Rylen, mielestä täystyrmäyksen Bertrand Russellin kuuluisan esseen ”Viittaamisesta” (”On Denoting”) myötä. Russell itse arvosti monia Meinongin töitä. Meinongilaiset, kuten Terence Parsons, Roderick Chisholm ja Karel Lambert, ovat jatkaneet Meinongin ajatusten kehittämistä tai puolustamista.
Kielifilosofiassa Meinong katsoi, että olemassaolo on vain olioiden ominaisuus, aivan kuten väri tai massa.
Meinong erotti kolmenlaisia olemisen muotoja:
Tietyt oliot (kuten vuoret, linnut, jne.) voivat olla olemassa, toiset oliot (kuten matemaattiset oliot: luvut, teoreemat, jne.) taas eivät voi periaatteessa koskaan olla olemassa, ne pelkästään subsistoivat. Kolmannen luokan oliot (kuten mahdottomat oliot: nelikulmainen ympyrä, puinen rauta jne.) eivät voi edes subsistoida. Annettuna-oleminen on minimaalinen olemisen muoto: kaikki oliot ovat vähintään ”annettuja”, eikä tällä muodolla ole vastakohtaa.
Meinong erotti neljää luokkaa olevia ”olioita”:
Näitä neljää olioluokkaa vastaa neljä psykologisten aktien luokkaa:
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
