| Andrei Prokofjev | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Andrei Vasiljevitš Prokofjev |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1959 |
| Kuollut | 17. kesäkuuta 1989 (30 vuotta) |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 187 cm |
| Paino | 83 kg |
| Laji | 110 metrin aitajuoksu, pikajuoksu |
| Saavutukset | |
| Paras sijoitus maailmanrankingissa | Maailmantilastossa 110 m aidat : 1979: 7. (13,50) 1980: 9. (13,49) 1982: 11. (13,46) 1983: 6. (13,46) 1984: 22. (13,57) 1986: 3. (13,28) |
| Ennätykset | 100 m: 10,13 (1982) 110 m aidat: 13,28 (1986) |
|
Tietolaatikko päivitetty 25. elokuuta 2025 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| Moskova 1980 | 4 x 100 m | ||
| MM-kilpailut | |||
| Helsinki 1983 | 4 x 100 m | ||
| EM-kilpailut | |||
| Ateena 1982 | 4 x 100 m | ||
| Ateena 1982 | 110 m aidat | ||
| Universiadit | |||
| Meksiko 1979 | 110 m aidat | ||
| Edmonton 1983 | 110 m aidat | ||
Andrei Vasiljevitš Prokofjev (ven. Андрей Васильевич Прокофьев), 6. kesäkuuta 1959 Lesnoi, Sverdlovskin alue Neuvostoliitto - 17. kesäkuuta 1989 Jekaterinburg, Neuvostoliitto), oli neuvostoliittolainen yleisurheilija päälajinaan 110 metrin aitajuoksu, jossa hän saavutti EM-hopeaa Ateenassa 1982. Hän kuului myös vuonna 1980 olympiakultaa ja 1982 EM-kultaa voittaneeseen Neuvostoliiton pikaviestijoukkueeseen.
Vuosi 1978 oli Andrei Prokofjeville Neuvostoliiton yleisurheilukärkeen nousun vuosi, sillä hän voitti Neuvostoliiton mestaruuden 110 metrin aidoissa ja hopeaa Venäjän joukkueessa 4 × 200 metrin viestijuoksussa. Kaikkiaan hänestä tuli urallaan Neuvostoliiton mestari 13 kertaa eri juoksulajeissa (4 × 100 m viesti, 100 m, 200 m, 110 m aidat, 60 m, 60 m aidat). Vuonna 1979 hän voitti 110 m aidat Meksikon kesäuniversiadeissa samalla ajalla Itä-Saksan Thomas Munkeltin kanssa. Tappio oli Munkeltille siinä vaiheessa uraa hyvin harvinaista. Kisan kolmas oli Prokofjevin maanmies Aleksandr Putškov.
Olympiavuonna 1980 Prokofjev sijoittui keväällä viidenneksi 60 m aidoissa sisäratojen EM-kisoissa. Kotiolympialaisissa Moskovassa hän sijoittui neljänneksi 110 m aidoissa ajalla 13,49 häviten pronssimitalisti Alekisandr Putškoville 0,05 sekuntia. Olympialoppukilpailun kärkisijat menivät Itä-Saksan Thomas Munkeltille ja Kuuban Alejandro Casañasille. Moskovan olympialaisissa 4 × 100 metrin viestin olympiakulta meni Neuvostoliiton joukkueelle, jossa juoksivat Vladimir Muravjov, Nikolai Sidorov, Aleksandr Aksinin ja Prokofjev. Olympialaissuorituksestaan Prokofjev palkittiin Kunniamerkin ritarikunnan mitalilla, ja hän sai lisäksi Neuvostoliiton arvostetun urheilumestarin arvon.
Vuonna 1982 Prokofjev voitti maansa mestaruuskisoissa kolme lajia eli 110 m aidat, 60 m aidat ja 100 m. Samana vuonna hän saavutti hopeaa Ateenan EM-kisoissa 110 m aidoissa häviten Euroopan mestaruuden voittaneelle Itä-Saksan Munkeltille vain 0,01 sekuntia. Samoissa EM-kisoissa hän oli voittamassa 4 × 100 m viestissä Euroopan mestaruutta maalleen joukkueessa Sidorov, Aksinin, Prokofjev ja uutena Sergei Sokolov.
Vuoden 1983 sisäratojen EM-kisoissa Prokofjev ei onnistunut 60 m aidoissa, vaan putosi loppukilpailusta. Saman vuoden Universiadeissa Edmontonissa hän uusi 110 m aitojen mestaruutensa voittaen samalla nimekkäät Yhdysvaltain Willie Gaultin ja Kanadan Mark McKoyn. Helsingin MM-kisoissa Prokofjev putosi omassa lajissaan 110 m aidoissa välierävaiheessa sijoittuessaan viidenneksi 0,1 sekuntia 4. sijasta ja samalla loppukilpailupaikasta. Hän oli mukana myös kolmanneksi sijoittuneen Neuvostoliiton pikaviestijoukkueessa (Prokofjev, Sidorov, Muravjov ja Viktor Bryzhin).
Neuvostoliiton boikotoinnin myötä vuoden 1984 Los Angelesin olympialaiset jäivät väliin. Vuoden 1986 Stuttgartin EM-kisoissa hän ei selviytynyt loppukilpailuun. Yhtenä väläyksenä urheilu-uran loppuvaiheessa oli vuoden 1986 Hyvän tahdon kisojen 110 m aitajuoksun kakkostila uudella Euroopan ennätyksellä 13,28 s. Ura oli kuitenkin päättymässä, sillä hän loukkaantui toukokuussa 1987 Sotšissa järjestetyissä Znamenskin veljesten muistokisoissa. Tällöin hän ilmoitti lopettavansa urheilu-uransa.
Hän valmistui Sverdlovskin oikeustieteellisestä instituutista lakimieheksi vuonna 1985. Vuonna 1988 hän sai tarjouksen siirtyä Neuvostoliiton Saksassa olevien joukkojen urheiluvalmentajaksi eli hän joutui eroon Sverdlovskisssa asuvasta perheestään. Avioliitto päättyi tällöin eroon. Andrei Prokofjev kärsi tämän myötä masennuksesta ja surmasi itsensä juuri täytettyään 30 vuotta.