| Anna Vaasa | |
|---|---|
| Ruotsin prinsessa ja Pfalz-Veldenzin kreivitär | |
|
| |
| Veldenzin pfalzkreivitär | |
| Valtakausi | 1562–1592 |
| Veldenzin ja Lautereckin valtionhoitaja | |
| Valtakausi | 1592–1598 |
| Syntynyt |
19. kesäkuuta 1545 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut |
30. maaliskuuta 1610 (64 vuotta) Lautereckenin linna, Rheinland-Pfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Hautapaikka | Sankt Remigiusbergin luostarikirkko, Haschbach am Remigiusberg, Saksa |
| Puoliso | Georg Johann I (Pfalz-Vendels) ( 1562; 1592) |
| Lapset |
|
| Koko nimi | Anna Maria Gustavsdotter Vaasa |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Kustaa Vaasa |
| Äiti | Margareeta Leijonhufvud |
| Uskonto | luterilainen |
Anna Vaasa, myös Anna Maria Vasa (19. kesäkuuta 1545 Tre Kronor linna, Tukholma, Ruotsin valtakunta – 30. maaliskuuta 1610 Lautereckenin linna, Rheinland-Pfalz, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta) oli ruotsalainen aatelinen, Ruotsin prinsessa ja Pfalz-Veldenzin kreivitär. Hän oli Pfalz-Veldenz-Lützelsteinin ruhtinaskunnan valtionhoitajana vuosina 1592–1598 kunnes maat jaettiin hänen poikiensa kesken.
Hänen vanhempansa olivat kuningas Kustaa Vaasa ja tämän toinen puoliso, kuningatar Margareta Leijonhufvud. Hänen velipuolensa Erik sekä veljensä Johan ja Karl nousivat kukin aikanaan kuninkaiksi. Veli Magnus eli suljettuna suljettuna Vadstenan luostariin ja Kungsbron kartanoon. Hänen sisariaan olivat Katarina, Cecilia, Sofia ja Elisabet.
Annan lapsuudesta ei tiedetä paljoa. Hänet kasvattivat ensisijaisesti kuninkaallisen lastenkamarin henkilökunta, jossa vastuussa olivat hänen äitinsä luotettu lastenhoitaja Birgitta Lass Andersson, serkku Margareta ja aatelisleski Ingrid Amundsdotter.
Annan ja hänen sisartensa opinnoista ei heidän veljistään poiketen ole löydetty kirjoitettua tietoa. Muiden aikansa prinsessojen tavoin heidänkin roolinsa oli kuitenkin mennä ulkomaalaisen hallitsijan kanssa naimisiin ja tehdä näin luomalla suhteita muihin hallitsijasukuihin diplomaattista työtä. Tämän takia heidän on täytynyt opetella saksaa, taloudenpitoa, tanssia ja soittoa ja osallistua virallisiin tapahtumiin.
Annan äidin kuoltua vuonna 1551 hänet asetettiin ensin Kristina Gyllenstiernan ja sitten tätiensä Märta ja Brita Leijonhufvudin hoitoon, kunnes hänen isänsä meni uudelleen naimisiin Katarina Stenbockin kanssa.
Vuonna 1556 Annan ja hänen sisartensa Katarinan ja Cecilian miniatyyrimuotokuvat maalattiin ja hovirunoilija Henricus Mollerus kirjoitti heistä runoja, joissa hän kuvaili kunkin tytön hyveitä. He saivat myös 100 000 riikintaalerin myötäjäiset, jotta heidät voitaisiin esitellä poliittisilla avioliittomarkkinoilla.
Vuonna 1559 suunniteltiin, että Anna naitettaisiin joko Pfalzin vaaliruhtinas Ludvig VI:lle (1539–1583) tai edellisenä vuotena leskeytyneelle, yli 30 vuotta vanhemmalle kreivi Poppo XII von Hennebergille (1513–1574). Samana vuonna sisar Cecilia Vaasan käytös Itä-Friisian kreivi Johanin kanssa Vadstenan linnassa aiheutti kuitenkin skandaalin, jonka jälkeen tämän kosija Veldenzin pfalzkreivi Georg Hans Johann I (1543–1592) päättikin muuttaa avioliittoneuvottelut koskemaan Annaa. Avioliitto houkutti Georgia, sillä Annan myötäjäiset olivat kymmeniä tuhansia riikintaalereita suuremmat kuin useimmilla saksalaisilla prinsessoilla. Ruotsin kuningassuku saisi puolestaan tärkeitä suhteita, sillä vasta 19-vuotias ja vielä holhouksen alainen Georg Hans Johann oli sukua useimmille Saksan vaikutusvaltaisille suvuille.
Georg Johann ja Anna avioituivat Tukholman linnassa 20. joulukuuta 1562. Annalla oli häissään helmitiara ja vieraiden joukossa oli muun muassa Tanskan kuningas Fredrik II.
Häiden jälkeen Anna ja Georg Johann jäivät Tukholmaan keräämään myötäjäisrahat. Vuonna 1563 Cecilia, Anna ja Sofia Vaasa lähettivät velipuolelleen Eerik XIV:lle protestikirjeen tämän vangittuaan heidän veljensä Juhanan. Heinäkuussa 1563 pariskunta matkusti Saksaan ja asettui asumaan Veldenziin Lautereckeniin.

Pfalz-Veldenz-Lauterecken-Lützelstein oli Georg Hans Johannin isän Ruprecht Pfalz-Zweibrückenin hiljattain perustama hyvin merkityksetön sivuhaara Zweibrückenille. Vanhemman vaaliruhtinas sukulinjan sammumisen jälkeen vuonna 1559 sitä kuitenkin laajennettiin huomattavasti. Lopullisen jaon jälkeen Zweibrückenin kanssa vuonna 1566 se koostui useista erillisistä erillisalueista, joista tärkein oli Veldenz Moselin varrella Bernkastelin länsipuolella, muutama linnoitus sekä alueita Reinland-Pfalzissa Glanin ja Lauterin ympäristössä, residenssi Lautereckenin kartanoineen ja lopulta Lützelsteinin kreivikunta Elsassissa. Saksalaiselle herttualle avioliitto Anna Vaasan kanssa oli erittäin edullinen liitto. Hänen myötäjäisensä ylittivät huomattavasti Pfalzissa ja muualla Etelä-Saksassa tavanomaisen 28 000 taaleria.

Annan ja Georg Johannin avioliittoa on kuvattu onnelliseksi. Anna toimi ilmeisesti miehensä neuvonantajana ja pyrki rajoittamaan tämänlukuisia kalliita hankkeita. Hän sovitteli myös veljiensä välistä kiistaa, kun Juhana III epäili Kaarle-herttuan juonittelevan häntä vastaan vieraillessaan Saksassa vuonna 1577. Vuosien 1578–1579 välillä Anna osallistui Kaarlen ja Pfalzin ruhtinatar Marian välisiin kihlaneuvotteluihin.
Kreivi Georg Johann kulutti Annan myötäjäiset kalliiseen hovielämäänsä ja riskialttiisiin sijoituksiin. Hän otti myös suuria velkoja, joiden takia valtio velkaantui. Yksi hänen kalleimmista hankkeistaan oli Pfalzburgin kaupungin perustaminen vuonna 1570. Myötäjäiset oli oletettavasti käytetty vuoteen 1579 mennessä, sillä pariskunnalla ei tuona vuonna ollut varaa osallistua Kaarle-herttuan ja Pfalzin ruhtinatar Marian häihin.
Anna oli usein myös miehensä kauppaneuvottelijana. Vuonna 1588 hän esimerkiksi suostutteli Lothringenin herttua Kaarle III:n antamaan Georg Johannille enemmän aikaa ostaa Pfalzburgin kaupunki takaisin, jotta hän ehtisi lainaamaan rahaa kauppoja varten. Kaupungista tuli kuitenkin osa Lothringenin herttuakuntaa vuonna 1590.

Pfalz-Veldenzin ruhtinaskunta oli vararikossa ja puoliso Georg Johannin velkojen korot suuremmat kuin koko valtion tulot hänen kuollessaan huhtikuussa 1592. Anna maksoi miehensä jättämää 300 000 floriinin velkaa loppuelämänsä. Myös politiikassa kuohui, kun pariskunnan pojat kiistelivät perimistään maista. Anna sovitteli poikiensa kiistaa ja johti jakamattomia maita vuosien 1592–1598 välillä, kunnes riita oli viimein sovittu ja maat voitiin jakaa poikien kesken.

Anna hajotti hovin ja asui monta vuotta lankojensa luona säästääkseen rahaa velanmaksua varten. Hän myös neuvotteli Gunilla Bielken ja Kaarle IX:n kanssa saadakseen rahat, jotka veli Juhana III oli luvannut lähettää hänelle ennen kuolemaansa. Myöhemmin hän perusti hovin uudelleen.
Anna ei saanut suostuteltua veljeään Kaarle IX:tä hallitsemaan ruhtinaskuntaa yhdessä hänen kanssaan, mutta hän teki hyvin yhteistyötä kanssahallitsijoidensa kanssa ja selvitti ruhtinaskunnan kohtaamat ongelmat. Vuonna 1592 hän uhkasi Lothringenin herttua Kaarle III:tta Ruotsin väliintulolla mikäli hän ei kieltäisi poikaansa sotimasta Lützelsteinin lähialueella. Vuonna 1598 hän varmisti ennen vallasta vetäytymistään, että hänen vanhin poikansa Georg Gustav sai täyden vallan Veldenzistä ja Johan August Lützelsteinista.
Anna vietti loppuelämänsä Lautereckenissä ja Remigiusbergissä. Hän nimesi testamentissaan suuren rahasumman, joka tuli jakaa hänen kuolemansa jälkeen köyhälistön kesken.
Kreivitär Anna Vaasa kuoli Lautereckenin linnassa 64-vuotiaana maaliskuussa 1610 ja hänet on haudattu Sankt Remigiusbergin luostarikirkkoon, Haschbach am Remigiusbergissä Kuselissa.
Annaa kuvattiin uskolliseksi ja työteliääksi sekä empaattiseksi ja yhteistyökykyiseksi, mutta myös lujaksi. Hän sai tunnustusta siitä, että onnistui selvittämään valtakautensa aikana haastavan tilanteen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa avulla. Hän oli Veldenzissä suosittu ja häntä kutsuttiin siellä myös "Anna-äidiksi".
Anna avioitui Pfalz-Veldenzin kreivi Georg Johannin kanssa 20. joulukuuta 1562. Pariskunta sai 12 lasta, joista seitsemän eli aikuisikään asti. Lapsista seitsemän vanhinta syntyi Lautereckenissä.