| Horkkahyttyset | |
|---|---|
Anopheles stephensi |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Sääsket Nematocera |
| Osalahko: | Culicomorpha |
| Heimo: | Hyttyset Culicidae |
| Alaheimo: | Anophelinae |
| Suku: | Horkkahyttyset Anopheles Meigen, 1818 |
| Katso myös | |
Horkkahyttyset eli malariahyttyset eli malariasääsket (Anopheles) on hyttysten heimoon kuuluva suku, johon kuuluu noin 400 lajia. Kaikki suvun lajit voivat toimia malariaa aiheuttavien Plasmodium-suvun itiöeläinten vektorina, mutta vain noin 68 lajilla on merkitystä vektoreina ihmiselle. Ollakseen merkittävä malaria-vektori, pitää naaraan horkkahyttysen elää kauan ja luonnollisesti imeä verta ihmisestä. Länsi-Suomessa 1800-luvulla merkittävin malarian vektorina toiminut horkkahyttyslaji oli Anopheles messeae. Horkkahyttyset voivat toimia myös sukkulamatojen aiheuttaman elefanttitaudin vektorina. Yli 600 000 ihmistä kuolee horkkahyttysten levittämään malariaan vuosittain, mikä tekee horkkahyttysestä maailman vaarallisimman eläimen.

Horkkahyttyslajit ovat aktiivisia auringonlaskusta auringonnousuun eli lentävät ja pistävät öisin. Suomessa horkkahyttyslajit pystyvät talvehtimaan aikuisina, ja tällöin niitä voi tavata asumuksista ja varastoista.