| Antimonihohde | |
|---|---|
| Luokka | sulfidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Sb2S3 |
| Molekyylipaino | 339,70 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | lyijynharmaa |
| Asu | pitkiä neulamaisia kiteitä, levymäisiä, kiteet taipuisia |
| Kidejärjestelmä | rombinen |
| Lohkeavuus | hyvä |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 2 |
| Ominaispaino | 4,63–4,66 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | metallikiilto |
| Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Antimonihohde eli stibniitti (< lat. stibium "antimoni") eli antimoniitti (Sb2S3) on antimonisulfidimineraali. Se on muodostunut kiteytymällä vesiliuoksista alhaisessa lämpötilassa. Se esiintyy usein kvartsin, dolomiitin, kalsiitin ja baryytin kanssa "valkoisissa" antimoni- ja hopeamineraalijuonissa. Antimonihohde on tärkein antimonimalmimineraali.
Itämaiden naiset käyttivät antimonihohdetta kulmakarvojen maalaamiseen, jotta silmät näyttäisivät suuremmilta. Antimonihohdetta on käytetty myös koruissa ja rahametallina.
Nykyään antimonia käytetään raudan ruosteenestoon, maalien ja lakkojen valmistuksessa sekä suojautumisvärinä.