Antiteismi tarkoittaa teismin eli jumaluskon vastustamista. Jotkut ateistiset uskontokriitikot ovat käyttäneet sanaa kuvatakseen omaa kantaansa. Uskonnollisessa käytössä sanalla tarkoitetaan joskus jumala-olion vastustamista.
Toimittaja-kirjailija Christopher Hitchens luonnehti itseään antiteistiksi. Hän ilmaisi sympatiaa John Miltonin Saatanalle, jota kuvataan runoelmassa Kadotettu paratiisi. Hitchensin mukaan jotkut toivovat teismin olevan totta, vaikka sen puolesta ei ole näyttöä. Vastakohdan tälle ajattelulle osoittaa Miltonin tarina, jossa Saatana Hitchensin mukaan hylkää taivaan totalitarismin. Vastaavasti teismin torjuminen on Hitchensin mukaan älyllisen ja moraalisen vapauden edellytys. Samoja ajatuksia ilmaisivat romantiikan ajan satanistiset kirjailijat, kuten Percy Bysshe Shelley. Näille runoilijoille ja prosaisteille kirjallinen Saatana oli prometheaaninen sankari.
Buddhalaisuudessa ajatellaan, että jumalat voivat periaatteessa olla olemassa. Antiteistisessä uskontokritiikissä on mainittu buddhalaisen näkemys, jonka mukaan yli-inhimilliset olennot voivat kuvitella olevansa ikuisia ja kaikkeuden luojia. He ovat sokaistuneita onnestaan ja voivat hakea ihmisiä palvojikseen tai lemmikeikseen taivastilaan. Koska kaikki on kuitenkin pysymättömyyden alaista, myös taivaat hajoavat joskus.