Apple

Tämä artikkeli käsittelee tietotekniikkaa valmistavaa yhtiötä. Levy-yhtiöstä kertoo artikkeli Apple Records.
Apple Inc.
Applen pääkonttori, Apple Park.
Applen pääkonttori, Apple Park.
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake NASDAQ: AAPL
LSE: 0HDZ
FWB: APC
ISIN US0378331005
Perustettu 1976 (Apple Computer)
Perustaja Steve Jobs
Steve Wozniak
Ronald Wayne
Toimitusjohtaja John Ternus
Avainhenkilöt Luca Maestri, CFO
Philip W. Schiller, SVP Markkinointi
Kotipaikka Apple Park, Cupertino, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala elektroniikkateollisuus ja tietotekniikka
Tuotteet tietokoneet, älypuhelimet, taulutietokoneet, ohjelmistot, suoratoistopalvelut
Liikevaihto Nousua 416 mrd. USD (2025)
Nettotulos Nousua 112 mrd. USD (2025)
Henkilöstö 166 000 (2025)
Tytäryhtiöt Apple Studios
www.apple.com/fi/

Apple Inc. (tammikuuhun 2007 Apple Computer) on yhdysvaltalainen suuryritys, joka suunnittelee, kehittää ja myy kulutuselektroniikkaa, ohjelmistoja ja tietokoneita. Sen tunnetuimpia tuotteita ovat Macintosh-tietokoneet (”Mac”), iPhone-puhelimet, iPad-taulutietokoneet, iPod-musiikkisoittimet, Apple Watch -älykellot, Apple TV -mediasoittimet, iMovie-videomuokkausohjelma sekä laitteilleen kehittämät macOS-, iOS- , watchOS- ja tvOS-käyttöjärjestelmät.

Historia

Alkuvaihe

Applen perustivat Steve Jobs, Steve Wozniak ja Ronald Wayne 1. huhtikuuta 1976 nimellä Apple Computer. Wayne vetäytyi pian tämän jälkeen. Yrityksen nimen keksi Steve Jobs palattuaan töistä omenafarmilta, jossa tämä toisinaan työskenteli. Jobsin korvissa Apple kuulosti ”hauskalta, henkevältä eikä uhkaavalta”. Lisäetuna Apple tuli aakkosissa ennen Ataria.

Wozniak oli käyttänyt osituskäyttöjärjestelmää ja halusi oman tietokoneen, jolloin hän päätti suunnitella oman. Wozniak suunnitteli ja rakensi tietokoneen (Apple I), jota hän esitteli tietokonekerhon jäsenille ja Jobs ehdotti tietokoneen myymistä kerhon jäsenille. Yritys perustettiin tämän jälkeen. Tietokoneen rahoittamiseksi Jobs myi Volkswagen-pikkubussinsa ja Wozniak myi ohjelmoitavan laskimensa.

Wozniak halusi myydä tietokonetta vain hieman yli osiensa hinnan, mutta Jobs teki sopimuksen paikallisen Byte Shop -liikkeen kanssa, jolle he tekivät sopimuksen 50 kappaleen myymisestä. Tietokone myytiin liikkeelle 500 dollarin hinnalla, jolloin voittomarginaalin jälkeen yhden hinnaksi tuli 666,66 dollaria.

Koska Jobsilla ei ollut rahaa tarvittuihin komponentteihin eivätkä pankit myöntäneet lainaa, hän sai Cramer Electronicsilta ennakkoon osat kolmenkymmenen päivän maksuajalla osoittamalla tilauksen Byte Shopista. Kun Byte Shopin Paul Terrell näki tietokoneen, joka ei ollut yksistään käyttökuntoinen kokonainen tietokone (siinä ei ollut virtalähdettä, näyttöä, näppäimistöä), Terrell oli haluton maksamaan, mutta Jobs vakuutti tämän, ja tietokonetta myytiin noin 200 kappaletta huhtikuusta 1976 syyskuuhun 1977.

Apple II:n rakentamisen aikaan he tarvitsivat rahaa tuhannen emolevyn valmistamiseen 250 dollarin kappalehinnalla, johon he tarvitsivat 250 000 dollaria. Mike Markkula auttoi liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisessa ja päätti liittyä kolmantena osakkaana. Jobs sai yhteyden ”enkelisijoittajana” tunnettuun Markkulaan, joka toi hankkeeseen mukaan myös riskisijoittaja Arthur Rockin. Markkulan avulla Apple yhtiöitettiin tammikuussa 1977.

Vuonna 1977 julkaistiin tunnetuksi tullut Apple II -mikrotietokone, joka oli yksi tietokonepelien pelaamiseen soveltuvasta ”vuoden 1977 kolmikosta”. Se oli ensimmäinen laajalle levinnyt mikrotietokone, ja sitä myytiin vuosikymmenen aikana 5–6 miljoonaa kappaletta. Apple III:n kehitys alkoi vuonna 1978 ja se julkaistiin vuonna 1980. Apple III suunnattiin yrityskäyttöön, mutta se oli epäluotettava useiden ongelmien vuoksi. Vuotta myöhemmin julkaistu IBM PC oli myös merkittävästi edullisempi.

Jobs tutustui 1979 kehittäjäryhmän kanssa Xerox Altoon Palo Alto Research Centerissa. He näkivät siellä kolme merkittävää uutta innovaatiota, graafisen käyttöliittymän, hiiren ja kuvakkeiden käyttämisen komentorivien sijaan. Xerox Alton tekniikan näkeminen vakuutti Jobsin muuttamaan Apple Lisan tekstipohjaisesta graafiseen käyttöliittymään perustuvaksi. Lisan kehitys oli alkanut vuonna 1978, ja se esiteltiin 19. tammikuuta 1983. Lisa epäonnistui: se oli suunnattu yrityskäyttöön, mutta sen korkea hinta karkotti asiakkaat, jotka valitsivat yhä edullisemman IBM PC:n.

Xerox haastoi Applen vuonna 1989 oikeuteen, jossa se väitti Applen varastaneen heiltä graafisen käyttöliittymän idean. Oikeusjuttu kaatui kuitenkin teknisiin seikkoihin, koska Xerox oli valinnut väärän tuomioistuimen lähes jokaiseen väitteeseensä.

Macintosh ja toiminnan laajentuminen

Macintosh 128K.

Vuonna 1984 Apple julkaisi ensimmäisen Macintosh-sarjan tietokoneen (julkaistu nimellä "Apple Macintosh"), joka on myöhemmin nimetty uudelleen Macintosh 128K. Sen myynti alkoi vahvasti mutta laski pian, ja ensimmäisen mallin nimi muutettiin, kun Macintosh 512K julkaistiin. Ensimmäinen Macintosh esiteltiin Ridley Scottin ohjaamalla mainoksella 1984, joka esitettiin Super Bowl -tapahtuman väliajalla. Tietokoneessa on Mac OS -käyttöjärjestelmä, jossa on graafinen käyttöliittymä.

1980-luvun lopulla Apple teki prototyyppejä, joissa käytettiin ARM-suorittimia. Tämän seurauksena Apple osti osuuden Acorn Computersin ja VLSI Technologyn kanssa perustetusta Arm-yhtiöstä. Suoritinta käyttävästä vuonna 1993 julkaistusta Apple Newton -kämmentietokoneesta ei tullut menestystä, mutta myöhemmin Apple julkaisi suoritinta käyttäviä menestyksekkäitä tuotteita (iPod, iPhone ja iPad).

1990-luvun puolivälissä Apple kehitti Apple Bandai Pippin -pelikonsolin.

Vuonna 1996 Apple osti NeXT-yhtiön. NeXTin käyttöjärjestelmä Nextstep perustui BSD Unixille ja Mach-ytimelle ja sisälsi ennakoivan moniajon sekä muistisuojauksen, joita Mac OS kaipasi. Syyskuussa 1997 Microsoft sijoitti varoja kaipaavaan Appleen 150 miljoonaa dollaria. Vastineeksi Apple luopui Microsoftia vastaan nostamastaan pitkään vireillä olleesta oikeusjutusta. Apple oli haasteessaan väittänyt, että Microsoft kopioi Mac OS:n ulkonäköä ja käyttötuntumaa Windowsiin. Apple julkaisi Mac OS X -käyttöjärjestelmän ensimmäisen version vuonna 1999.

2000-luku

9. tammikuuta 2007 aiemmin nimellä Apple Computer tunnettu yrityksen nimi lyheni muotoon Apple (suom. Omena), joka sopi paremmin kattamaan yhtiön laajentuneet liiketoiminta-alueet.

Elokuussa 2018 Applesta tuli maailman ensimmäinen yksityinen yhtiö, jonka markkina-arvo ylitti biljoona dollaria.

Heinäkuussa 2019 Apple ilmoitti ostavansa Intelin modeemiliiketoiminnan.

Apple on tehnyt Suomessa ainakin kaksi yritysostoa. Vuonna 2017 yhtiö osti Beddit-univalvontalaitteen ja vuonna 2019 tekoälyä kehittävän Curious AI -startupin.

Tammikuussa 2024 yhtiö alkoi maksamaan korvauksia käyttäjille vuoden 2020 sovintoesityksen mukaisesti johtuen iPhone-puhelimien hidastumisesta.

Maaliskuussa 2024 uutisoitiin EU:n langettamasta 1,8 miljardin euron suuruisesta sakosta Applelle kilpailulainsäädännön rikkomisesta suoratoistopalveluissa. Apple esti palveluntarjoajia kertomasta käyttäjille vaihtoehtoisista maksutavoista, jotka eivät käyttäneet Applen kauppaa. Applea on määrätty poistamaan kaikki rajoitukset.

Syyskuussa 2024 kerrottiin, että Applen on maksettava 13 miljardia euroa verorästejä EU:lle.

Marraskuussa 2024 kerrottiin Applelle tulevista sakoista digimarkkinasäädöksen rikkomisesta Applen sovelluskaupassa. Säädöksen rikkomisesta voidaan määrätä kymmenen prosentin sakko vuotuisesta globaalista liikevaihdosta ja 20 prosentin sakko toistuvista rikkomuksista. Applen liikevaihdolla tämä tarkoittaisi 38 miljardin dollarin sakkoja.

Euroopan komissio on vaatinut Applelta vastausta geolukituksen aiheuttamiin ongelmiin, joka on vastoin EU:n vapaan liikkuvuuden säädöksiä. Geolukitus estää käyttäjiä kauppapaikoilta kun nämä liikkuvat maasta toiseen.

Toukokuussa 2025 oikeudessa todettiin Applen kauppapaikan käytännöt lainvastaiseksi ja Applen toimia kutsuttiin asioiden peittelyksi. Applea määrättiin sallimaan muiden kauppapaikkojen käyttö alustoillaan ilman Applen rajoituksia tai osuutta tehdyistä maksuista. Päätös liittyy Epic Gamesin vuonna 2020 nostamaan kanteeseen Applea vastaan. Oikeudessa talousjohtaja Alex Romania syytettiin valehtelusta valan alaisena, Analysis Groupin raportti oli huijausta ja Apple ei noudattanut oikeuden määräyksiä.

Henkilöitä

Steve Jobs

Applen historiaan on liittynyt monia merkittäviä nimiä. Macintosh-tietokoneiden markkinoinnista 1980-luvulla vastasi tunnettu teknologiakonsultti Guy Kawasaki. Yhtiön tuotekehitykseen on vaikuttanut läheinen yhteys Carnegie Mellonin ja Stanfordin yliopistoihin. Tästä esimerkkinä on OS X -käyttöjärjestelmän kehitystä johtanut Avie Tevanian, joka kirjoitti Mach-ytimen 1980-luvulla Carnegie Mellonin yliopistossa yhdessä Richard Rashidin kanssa.lähde?

Muotoilija Jonathan Ive työskenteli Applella vuodesta 1992 vuoteen 2019. Hän johti yhtiön muotoiluryhmää, joka suunnitteli monia menestyksekkäitä tuotteita, kuten iMacin ja Apple Watchin.

Yritysvastuu

Verosuunnittelu

New York Times on tutkinut Applen veronmaksua ja selvittänyt tapaa jolla se tekee verosuunnittelua. Applella on postilaatikkokonttoreita veroparatiiseissa, ja sen toimistoja on muun muassa Nevadassa Renossa, jossa ei ole lainkaan yritysveroja. Rahaliikennettä reititetään Luxemburgin kautta, ja se tuottaa merkittävää verohelpotusta. Paratiisin paperit -tietovuoto veronkiertäjistä lisäsi tietoa Applen käyttämistä toimista.

Lapsityövoima

Amnestyn mukaan Applen laitteissa voi olla lapsityöllä valmistettua metallia. Amnesty seurasi vuonna 2016 julkaistussa raportissaan kobolttimalmin tuotantoketjua alkaen alkutuotannosta epävirallisella kaivoksella, jolla käytettiin lapsityövoimaa. Ketju johti 16 suuryritykseen, joiden joukossa oli Apple.

Apple kertoo tutkivansa Amnestyn väitteitä ja arvioivansa uudelleen hankintaketjuaan useiden eri raaka-aineiden osalta. Amnestyn mukaan Apple ei ole kuitenkaan luovuttanut tarpeeksi tietoja, joilla riippumattomat tutkijat voisivat todentaa laitteissa käytettyjen metallien alkuperän.

Määrävän markkina-aseman väärinkäyttö

Yhdysvaltain oikeusministeriö on nostanut lakikanteen Applea vastaan johtuen toiminnasta älypuhelinmarkkinoilla. Syytteen mukaan Apple haittaa yhteentoimivuutta kilpailijoiden kanssa ja vaikeuttaa kehittäjien siirtymistä toisille alustoille. Esimerkkinä on mainittu kuvien heikko laatu ja salaamattomat viestiyhteydet.

Pimeät käytännöt

Euroopan komissio on ilmoittanut tutkivansa Applea muiden yritysten ohella pimeistä käytännöistä. Euroopan komissio epäilee yrityksiä digimarkkinasäädöksen rikkomisesta. Applen kohdella tutkimus keskittyy sovelluskaupan ("App Store") ohjaamiseen sekä Safari-selaimen valintoihin.

Brändi

Apple Store

Applen brändi on listattu maailman arvokkaimpien joukkoon. Business Week -lehden artikkelissa vuonna 2007 arvioitiin syitä olevan neljä:

Fortune-lehti nimitti Applen vuonna 2008 Yhdysvaltojen arvostetuimmaksi yhtiöksi ja vuosina 2008–2010 koko maailman arvostetuimmaksi yhtiöksi.

Applen brändin arvoksi määritettiin 2009 kesäkuussa 63 miljardia dollaria, joten se olisi näin maailman kuudenneksi arvokkain. Syyskuussa 2013 Interbrand puolestaan julkaisi kansainvälisen brändivertailun, jonka mukaan Applen brändi olisi noussut kärkipaikalle maailman arvokkaimmaksi brändiksi. Vertailun mukaan Applen brändiarvo on 98,3 miljardia dollaria.

Apple tunnetaan erityisesti kuvankäsittelyn ja videotuotannon ammattilaisten keskuudessa. Applen Final Cut Pro hallitsi vuonna 2007 Yhdysvaltain editointimarkkinoita 49 % markkinaosuudella . Muita tunnettuja Applen ohjelmistotuotteita ovat iLife, iWork, Logic Studio -äänieditointiohjelmisto sekä Aperture-kuvankäsittely- ja -medianhallintaohjelmisto.

Talouslehti Fortunen tekemän kartoituksen mukaan ihailluin yhtiö vuonna 2010 oli Apple ja se säilytti kärkisijansa vuonna 2011.

Yhtiön päämaja

Keväällä 2018 valmistunut Applen pääkonttori Apple Park.

Applen uuden Apple Park -pääkonttorin katolla on 18 megawatin verran aurinkopaneeleja.

Tuotteita

Yhtiön tuotteita ovat Macintosh-tietokoneet, iPod-musiikkisoitin, Apple Watch -kello, iPhone-älypuhelin, iPad-taulutietokone ja Apple TV. Yhtiöllä on Mac OS-, macOS (ent. Mac OS X)- ja iOS-käyttöjärjestelmät. Yhtiön ohjelmistoja ovat iLife-, iMovie- ja iWork-ohjelmistot sekä Xcode. Yhtiön kauppapaikka ja suoratoistopalvelu ovat App Store ja iTunes. Muita tuotteita ovat iCloud ja AirPods.

Tuotehistoria

Apple I

Applen toimitusjohtajat

Vuodet Nimi
1977–1981 Michael "Scotty" Scott
1981–1983 A. C. "Mike" Markkula
1983–1993 John Sculley
1993–1996 Michael Spindler
1996–1997 Gil Amelio
1997–2011 Steve Jobs
2011–2026 Tim Cook
2026– John Ternus

Lähteet

  1. 1 2 3 Annual Reports on Form 10-K Apple Inc. Viitattu 13.3.2026. (englanniksi)
  2. ↑ What's In A Name Change? Look At Apple. Forbes. Viitattu 15.12.2023. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Rawlinson, Nik: History of Apple: The story of Steve Jobs and the company he founded macworld.com. 25.4.2017. Viitattu 17.6.2022. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 5 6 Interview: Steve Wozniak. Byte, Joulukuu 1984, s. A68–A70. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
  6. 1 2 3 4 5 Levy, Steven & Montevirgen, Karl: Apple Inc Encyclopedia Britannica. 31.3.2026. Viitattu 31.3.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Rapo, Raija: Mike Markkula nosti Applen autotallista. Kauppalehti, 26.10.2011, s. 10.
  8. ↑ Computer Platforms tacticalwargamer.com. Viitattu 23.7.2017.
  9. ↑ Dernbach, Christoph: Apple III and Apple IIe mac-history.net. 14.7.2007. Arkistoitu 21.7.2021. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  10. 1 2 Apple III Chaos: Apple’s First Failure lowendmac.com. 28.4.2015. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  11. ↑ Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 4) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  12. 1 2 Christoph Dernbach: Apple Lisa mac-history.net. 12.10.2007. Arkistoitu 2.1.2013. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  13. 1 2 3 Apple Macintosh 128K computinghistory.org.uk. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  14. 1 2 3 Chris Bidmead: ARM creators Sophie Wilson and Steve Furber - Part Two: the accidental chip (sivu 4) theregister.com. 3.5.2012. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Arm Holdings: what is it and does its sale to Nvidia matter? theguardian.com. 14.9.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Apple's biggest flop? A requiem for the Apple Bandai Pippin games console Techradar. Viitattu 11.8.2017. (englanniksi)
  17. ↑ The Short History of NeXT simson.net. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  18. ↑ NEXTSTEP oreilly.com. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  19. ↑ Abell, John C.: Aug. 6, 1997: Apple Rescued — by Microsoft Wired. 6.8.2009. Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Polsson, Ken: Chronology of Personal Computer Software islandnet.com. Arkistoitu Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  21. ↑ Apple julkisti iPhonen ja lyhensi nimensä 9.1.2007. Sektori.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 7.2.2010.
  22. ↑ Applesta tuli maailman ensimmäinen biljoonan dollarin yhtiö Kainuun Sanomat. 2.8.2018. Arkistoitu 2.8.2018. Viitattu 3.8.2018.
  23. ↑ Apple teki miljardikaupan – tavoitteena parannus iPhone-puhelimiin Digitoday. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  24. ↑ Sam Byford: Apple acquires sleep-tracking hardware company Beddit The Verge. 10.5.2017. Viitattu 18.1.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Maija Tamminen: Applen kerrotaan ostaneen kasvuyhtiön Suomesta – Tekoälystartupin sivut katosivat verkosta Talouselämä. Viitattu 18.1.2021.
  26. ↑ Tom Gerken: Apple pays out over claims it deliberately slowed down iPhones bbc.com. 8.1.2024. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  27. ↑ Shiona McCallum: Apple fined €1.8bn by EU for breaking streaming rules bbc.com. 4.3.2024. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  28. ↑ Jess Weatherbed: Apple must pay €13 billion ($14.4 billion) in unpaid taxes. theverge.com. 10.9.2024. Viitattu 7.11.2024. (englanniksi)
  29. ↑ Emma Roth: Apple reportedly facing first-ever EU fine over App Store rules theverge.com. 6.11.2024. Viitattu 7.11.2024. (englanniksi)
  30. ↑ Brandon Vigliarolo: EU irate about geo-locked Apple IDs theregister.com. 13.11.2024. Viitattu 15.11.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Kyle Orland: Fortnite will return to iOS as court slams Apple’s “interference“ and ”cover-up“ arstechnica.com. 1.5.2025. Viitattu 15.5.2025. (englanniksi)
  32. ↑ Tripp Mickle: How Apple Created a Legal Mess When It Skirted a Judge’s Ruling nytimes.com. 9.5.2025. Viitattu 15.5.2025. (englanniksi)
  33. ↑ Paresh Dave: Apple May Face Criminal Charges for Allegedly Lying to a Federal Judge wired.com. 30.4.2025. Viitattu 15.5.2025. (englanniksi)
  34. ↑ Tripp Mickle: Apple Ends Consulting Agreement With Jony Ive, Its Former Design Leader The New York Times. 12.7.2022. Viitattu 27.8.2023. (englanniksi)
  35. ↑ Länkinen, Tiina: NY Times: Apple kiertää miljardiluokan veroja Yle Uutiset. 29.4.2012. Viitattu 23.12.2017.
  36. ↑ Duhigg, Charles & Kocieniewski, David: How Apple Sidesteps Billions in Taxes The New York Times. 28.4.2012. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  37. ↑ Tietovuoto paljastaa Applen salaisuuden – amerikkalaisjätit ovat verojen välttelyn suurmestareita Yle, 2017
  38. ↑ Lapintie, Lassi: Amnesty: Applen, Samsungin ja Microsoftin laitteissa voi olla lapsityöllä kaivettua metallia iltalehti.fi. 21.1.2016. Viitattu 9.2.2016.
  39. ↑ Bernd Debusmann Jr: Apple lawsuit: US accuses tech giant of monopolising smartphone market bbc.com. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  40. ↑ Ashley Belanger: Report: People are bailing on Safari after DMA makes changing defaults easier arstechnica.com. 10.4.2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  41. ↑ Commission opens non-compliance investigations against Alphabet, Apple and Meta under the Digital Markets Act ec.europa.eu. 25.3.2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  42. ↑ Ashley Belanger: Apple, Google, and Meta are failing DMA compliance, EU suspects arstechnica.com. 25.3.2024. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
  43. ↑ Lori Deschene: A Lesson in Branding: How Apple Appeals to Teens blogs.bnet.com. 22.8.2007. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  44. ↑ Money.cnn.com, 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  45. ↑ Money.cnn.com 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  46. ↑ Money.cnn.com 2010 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  47. ↑ Top 100 Global Brands of 2009 Ranked by Brand Z – Google Rules the World 3.6.2009. Corporate Eye. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  48. ↑ Vertailu: Apple syrjäytti Coca-Colan maailman arvokkaimpana brändinä Markkinointi&Mainonta (marmai.fi). 30.9.2013. Arkistoitu 1.10.2013. Viitattu 1.10.2013.
  49. ↑ FCP passes the million mark SCRI 1.5.2008. TVB Europe. Viitattu 7.2.2010. (englanniksi)
  50. ↑ Nokia jäi kauas ihailluimmasta yhtiöstä Digitoday.fi. 5.3.2010. Viitattu 7.3.2010.
  51. ↑ Pitkänen, Perttu: Apple on maailman ihailluin yhtiö, Nokia romahti listalta Digitoday.fi. 9.3.2011. Viitattu 9.3.2011.
  52. ↑ https://eu.usatoday.com/story/tech/news/2018/04/22/google-amazon-push-power-companies-solar-and-wind-blow-coal/438020002/
  53. ↑ Apple I www.computercloset.org. Viitattu 31.8.2026.
  54. ↑ 3 – The Apple II Apple II History. 30.11.2008. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  55. ↑ Jason Walsh: The Ill-Fated Apple III Low End Mac. 28.4.2015. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  56. ↑ L. E. M. Staff: Apple Lisa Low End Mac. 19.1.1983. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  57. ↑ L. E. M. Staff: Mac 128K Low End Mac. 24.1.1984. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  58. ↑ L. E. M. Staff: Mac 512Ke Low End Mac. 14.4.1986. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  59. ↑ L. E. M. Staff: Mac Plus Low End Mac. 16.1.1986. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  60. ↑ L. E. M. Staff: Mac SE Low End Mac. 2.3.1987. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  61. ↑ L. E. M. Staff: Mac II Low End Mac. 2.3.1987. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  62. ↑ Dan Knight: Apple IIc and IIc Plus: Compact Apples with Internal Floppy Drives Low End Mac. 29.11.2015. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  63. ↑ L. E. M. Staff: Mac SE/30 Low End Mac. 19.1.1989. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  64. ↑ L. E. M. Staff: Mac Portable Low End Mac. 20.9.1989. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  65. ↑ L. E. M. Staff: Mac LC II Low End Mac. 23.3.1992. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  66. ↑ L. E. M. Staff: Quadra 950 Low End Mac. 18.5.1992. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  67. ↑ L. E. M. Staff: Mac IIvx Low End Mac. 19.10.1992. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  68. ↑ Apple Newton oldcomputers.net. Viitattu 20.5.2017.
  69. ↑ All PowerPC Desktop Macs - Macs By Case Type: EveryMac.com everymac.com. Viitattu 31.8.2026.
  70. ↑ L. E. M. Staff: Beige Power Mac G3 (1997) Low End Mac. 15.11.1997. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  71. ↑ Applen iMacin julkaisusta on kulunut 25 vuotta – näin se pelasti koko yhtiön www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2026.
  72. ↑ L. E. M. Staff: Yikes! Power Mac G4 Low End Mac. 31.8.1999. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  73. ↑ Tomi Heinvuo: Tasan 20 vuotta sitten julkaistun Mac OS X:n ”Aqua”-käyttöliittymä näyttää syötävän hyvältä vielä tänäkin päivänä Tekniikan Maailma. 24.3.2021. Viitattu 31.8.2026.
  74. ↑ L. E. M. Staff: Original iPod Low End Mac. 23.10.2001. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  75. ↑ Mark Sokolovsky: This is a Mid-2003 Power Mac G5 :) - Low End Mac Low End Mac. 2.10.2025. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  76. ↑ L. E. M. Staff: 17? MacBook Pro (Early 2006) Low End Mac. 24.4.2006. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  77. ↑ Ensimmäinen iPhone julkaistiin tasan 10 vuotta sitten – näin kömpelöltä kilpailijat näyttivät rinnalla mtvuutiset.fi. 9.1.2017. Viitattu 31.8.2026.
  78. ↑ Apple TV saapuu pian olohuoneeseesi Apple Newsroom (Suomi). Viitattu 31.8.2026.
  79. ↑ L. E. M. Staff: 13? MacBook Air (Early 2008) Low End Mac. 15.1.2008. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  80. ↑ Stephen Silver: Ten years ago, Apple's iPhone 3G brought speed and apps to the smartphone AppleInsider. 8.6.2018. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  81. ↑ L. E. M. Staff: 17? MacBook Pro (Early 2009) Low End Mac. 6.1.2009. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  82. ↑ Videolla: Aikamatka vuoden 2009 älypuhelinkisaan – iPhone 3GS vastaan Motorola Droid Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  83. ↑ Apple Launches iPad Apple Newsroom (Suomi). Viitattu 31.8.2026.
  84. ↑ iPhone 4 Arrives in 17 More Countries This Friday Apple Newsroom. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  85. ↑ iPad 2 - Tekniset tiedot - Apple-tuki (FI) Apple Support. Viitattu 31.8.2026.
  86. ↑ Matt Chan: iPhone 4S Release Date is October 14 OS X Daily. 4.10.2011. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  87. ↑ iPad (3. sukupolvi) - Tekniset tiedot - Apple-tuki (FI) Apple Support. Viitattu 31.8.2026.
  88. ↑ iPhone 5 - Tekniset tiedot - Apple-tuki (FI) Apple Support. Viitattu 31.8.2026.
  89. ↑ Pitkänen, Perttu: Applen uutuus on vanha malli muovikuorissa Digitoday. 10.9.2013. Viitattu 19.11.2013.
  90. ↑ A look at the new Apple Mac Pro 2013/2014! | HiFi Huff stevehuffphoto.com. 23.1.2014. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  91. ↑ Pintaa syvemmälle: tällaisia iPhone 6 ja iPhone 6 Plus todella ovat Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  92. ↑ ”One more thing…” Apple Watch julkistettiin Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  93. ↑ Arvostelussa iPhone 6s – kolme kovaa ja pari heikkoutta Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  94. ↑ All Apple iPad Pro Specs (2015-Current): EveryiPad.com everymac.com. Viitattu 31.8.2026.
  95. ↑ Arvostelussa iPhone 7 – paras iPhone, tietenkin Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  96. ↑ Apple introduces Apple Watch Series 2 Apple Newsroom. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  97. ↑ MacBook Pro (15-tuumainen, 2016) - Tekniset tiedot - Apple-tuki (FI) Apple Support. Viitattu 31.8.2026.
  98. ↑ Historia Applen AirPodien takana Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  99. ↑ Apple julkisti iPhone X:n: täysin uusi iPhone-huippumalli uudella näytöllä ja Face ID:llä Mobiili.fi. Viitattu 31.8.2026.
  100. ↑ Apple julkistaa uudet Iphonet – Yhden odotetaan maksavan aivan älyttömästi www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2026.

Aiheesta muualla