| Intel Corporation | |
|---|---|
| Yritysmuoto | pörssiyhtiö |
| Osake | NASDAQ: INTC SEHK: 4335 NASDAQ-100 |
| ISIN | US4581401001 |
| Perustettu | 1968 |
| Toimitusjohtaja | Lip-Bu Tan |
| Avainhenkilöt | Craig H. Barratt, hallituksen puheenjohtaja |
| Kotipaikka | |
| Toimiala | puolijohdeteollisuus |
| Tuotteet | mikroprosessorit, grafiikkasuorittimet, piirisarjat ja puolijohteiden sopimusvalmistus |
| Liikevaihto | 52,85 miljardia USD (2025) |
| Liikevoitto | −2,21 miljardia USD (2025) |
| Nettotulos | −267 miljoonaa USD (2025, Intelin osakkeenomistajille kuuluva tulos) |
| Henkilöstö | 81 100 (26.9.2026) |
| www |
|
Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtiö ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit. Yhtiö valmistaa myös tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, sekä verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, sekä flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-käskykannan ja on maailman suurin näiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamäärittelyillään vahvistanut otettaan PC-markkinoista.
Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD, jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttyä ja kilpailijoiden kehitettyä uusia suoritinteknologioita. Näitä kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics, Qualcomm ja STMicroelectronics.

Intelin perustivat vuonna 1968 Robert Noyce ja Gordon Moore, jotka olivat aikaisemmin työskennelleet Fairchild Semiconductorissa. Yhtiö keskittyi aluksi puolijohdemuisteihin. Varhaisiin kaupallisesti merkittäviin tuotteisiin kuului vuonna 1970 julkaistu 1103-DRAM-muistipiiri. Andrew Grove, joka liittyi yritykseen sen alkuvaiheessa, nousi myöhemmin keskeiseksi johtajaksi.
Vuonna 1971 Intel toi markkinoille 4004-mikroprosessorin. Seuraavina vuosina yhtiö kehitti laajempiin käyttötarkoituksiin soveltuvia suorittimia, muun muassa 8080:n ja vuonna 1978 julkaistun 8086:n. Vuonna 1981 esitelty IBM PC käytti Intelin 8088-suoritinta, mikä loi perustaa Intelin myöhemmälle asemalle PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien toimittajana.
Puolijohdemuistien kilpailun kiristyessä Intel luopui 1980-luvun puolivälissä DRAM-muistien valmistuksesta ja keskitti toimintaansa mikroprosessoreihin. Vuonna 1985 julkaistu 80386 ja myöhemmin 80486 jatkoivat PC-suorittimien kehitystä. IBM PC -yhteensopivien tietokoneiden yleistyminen lisäsi Intelin suorittimien kysyntää.
Intel aloitti vuonna 1991 Intel Inside -markkinointikampanjan, jolla suorittimen valmistajan nimeä tuotiin näkyvästi myös valmiiden tietokoneiden ostajille. Vuonna 1993 esitelty Pentium vahvisti Intelin asemaa PC-markkinoilla. Sen rinnalla yhtiö kehitti suorittimia myös palvelimiin. Markkinoilla Intel kilpaili muun muassa AMD:n ja Cyrixin valmistamien x86-yhteensopivien suorittimien kanssa.
2000-luvulla Intelin keskeisiin markkinoihin kuuluivat henkilökohtaisten tietokoneiden ja palvelimien suorittimet. AMD haastoi sen asemaa erityisesti suorituskyvyssä ja energiankulutuksessa. Intel vastasi kilpailuun muun muassa vuonna 2006 julkaistulla Core 2 -suoritinperheellä, joka paransi yhtiön kilpailuasemaa. Samaan aikaan kannettavien tietokoneiden yleistyminen lisäsi energiatehokkuuden merkitystä suorittimien suunnittelussa.
Intel ei kuitenkaan saavuttanut henkilökohtaisten tietokoneiden kaltaista asemaa älypuhelimien suorittimissa. Tämän markkinan kasvu muutti puolijohdeteollisuuden kilpailua, ja myöhemmin myös grafiikkasuorittimiin perustuvan tekoälylaskennan yleistyminen vahvisti Intelin kilpailijoiden, erityisesti Nvidian, asemaa. Intelin omassa puolijohdevalmistuksessa ilmeni samalla kehitysviiveitä suhteessa TSMC:hen.
Intel laajensi toimintaansa yritysostoin. Vuonna 2015 se osti ohjelmoitavia logiikkapiirejä valmistaneen Alteran ja vuonna 2017 ajoneuvojen kuljettajaa avustaviin järjestelmiin erikoistuneen Mobileyen. Vuonna 2019 Intel sopi matkapuhelinmodeemeihin liittyvän liiketoimintansa myynnistä Applelle ja vuonna 2020 NAND-flash-muistiliiketoimintansa myynnistä SK Hynixille. Yritysjärjestelyt kuvastivat yhtiön pyrkimyksiä laajentaa toimintaansa PC-suorittimien ulkopuolelle ja myöhemmin keskittää sitä uudelleen.
Vuonna 2018 julkistetut Meltdown- ja Spectre-tietoturvahaavoittuvuudet koskivat monia moderneja suorittimia, myös Intelin tuotteita. Haavoittuvuudet liittyivät suorittimien spekulatiiviseen suoritukseen, ja niiden vaikutuksia rajoitettiin muun muassa käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistopäivityksillä. Spectre koski myös muiden valmistajien suorittimia.
Intelin vahva asema x86-suoritinmarkkinoilla johti pitkäaikaisiin kilpailuoikeudellisiin kiistoihin. Vuonna 2009 Intel ja AMD sopivat keskinäiset kilpailuoikeus- ja patenttiriitansa. Intel maksoi AMD:lle 1,25 miljardia dollaria ja sitoutui sopimuksessa määriteltyihin liiketoimintakäytäntöihin.
Euroopan komissio määräsi Intelille vuonna 2009 noin 1,06 miljardin euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Päätöksessä käsiteltiin muun muassa tietokonevalmistajille annettuja alennuksia ja kilpailijoiden tuotteiden markkinoille tulon rajoittamista. Oikeusprosessin seurauksena unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuonna 2022 alkuperäisen sakon, ja Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti sakon kumoamisen vuonna 2024. Kaikkia alkuperäisessä päätöksessä käsiteltyjä menettelyjä ei kuitenkaan kumottu.
Komissio määräsi vuonna 2023 erillisellä päätöksellä 376 miljoonan euron sakon niistä kilpailua rajoittaneista menettelyistä, joita aiempi ratkaisu ei ollut kumonnut. Yleinen tuomioistuin piti päätöksen pääosin voimassa mutta alensi sakon joulukuussa 2025 noin 237 miljoonaan euroon. Intel valitti tästä ratkaisusta helmikuussa 2026.
Pat Gelsinger nimitettiin Intelin toimitusjohtajaksi vuonna 2021. Hänen johdollaan yhtiö julkisti IDM 2.0 -strategian, jonka tavoitteena oli kehittää omaa puolijohdevalmistusta ja tarjota valmistuspalveluja myös muiden yhtiöiden suunnittelemille piireille. Suunnitelmaan kuului uusia tehdasinvestointeja Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Strategia pyrki vastaamaan Intelin valmistusteknologian kehityksen viivästymiseen ja sopimusvalmistajien kilpailuun.
Uudistus vaati huomattavia investointeja aikana, jolloin Intel menetti kilpailuasemiaan etenkin kehittyneimpien valmistusprosessien ja tekoälysuorittimien markkinoilla. Vuonna 2024 yhtiö ilmoitti laajoista henkilöstövähennyksistä ja tehdashankkeiden aikataulujen muuttamisesta. Intelin vuoden 2024 nettotappio oli noin 18,8 miljardia dollaria. Gelsinger jätti toimitusjohtajan tehtävän joulukuussa 2024.
Maaliskuussa 2025 toimitusjohtajaksi nimitettiin Lip-Bu Tan. Yhtiö jatkoi kustannusten karsimista ja toiminnan järjestelyjä. Vuonna 2025 Intel myi enemmistöosuuden Alterasta pääomasijoittajalle. Yhdysvaltain valtio hankki Intelistä omistusosuuden osana aiemmin myönnetyn puolijohdeteollisuuden tuen järjestelyä, ja yhtiö keräsi lisää pääomaa muun muassa SoftBank Groupilta ja Nvidialta.
Vuoden 2026 alussa Intel aloitti ensimmäisten Intel 18A -valmistustekniikkaa hyödyntävien tuotteiden laajamittaisen tuotannon. Yhtiö kehitti edelleen muille piirisuunnittelijoille tarkoitettua sopimusvalmistusta, vaikka toiminnan pääosa palveli edelleen sen omia tuotealueita. Vuoden 2026 tammi–syyskuussa Intel Foundry -liiketoiminta oli edelleen tappiollista.
Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 81,8 prosenttia. Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljännekseen verrattuna 3,4 prosenttia. Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin.
Intelin vanhoja ja uusia logoja.