Ura
Hormia toimi Turun yliopiston hermo- ja mielitautien klinikan apulaisylilääkärinä vuosina 1956–1961 ja Turun vankimielisairaalan ylilääkärinä vuodesta 1961. Hän piti myös yksityisvastaanottoa, ja hän oli Suomen ensimmäinen televisiopsykiatri.
Vuonna 1962 Hormia perusti Turkuun Tajo-nimisen kustannusliikkeen, jonka toimitusjohtajana hän toimi lääkärintyönsä ohella. Merkittäviä Tajon julkaisemia kirjoja olivat muiden muassa Allen Ginsbergin runoista koottu kokoelma Kuolema van Goghin korvalle, Ilja Ehrenburgin Julio Jurenito ja eteläamerikkalaisen runouden antologia Näin ihminen vastaa. Suomalaisista kirjailijoista Ilkka-Juhani Takalo-Eskola ja Pirkko Jaakola julkaisivat esikoisteoksensa Tajon kustantamana. Tajo kustansi myös lastenkirjallisuutta. Kun Turussa pidettiin vuonna 1962 Turun Kirjailijat ry:n järjestämä Turun Runoseminaari 1962, johon kokoontui yli sata runoilijaa, kirjailijaa ja kriitikkoa keskustelemaan lyriikasta, Tajo julkaisi seminaarin keskustelut kirjana nimeltä Runoseminaari 29.–30.9.1962: 60-luvun runouden merkeissä.
Tajon toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, ja se kykeni toimimaan vain, koska Hormia sai tuloja muista lähteistä. Viime vaiheissa kustantamoa hoiti Hormian puoliso Aiju von Schöneman, mutta heidän avioliittonsa päätyttyä eroon vuonna 1972 myös kustantamon toiminta loppui.
Von Schöneman on muistellut avioliittoaan väkivaltaisen Hormian kanssa Sinikka Klemettilän teoksessa Aiju (Turkuseura, 2014). Hormia pahoinpiteli vaimoaan muun muassa kuumalla vedellä ja poltti tämän tavaroita.
Armo Hormian isä oli pappi ja kirjailija Yrjö Hormia.
