Arseenipentafluoridi

Arseenipentafluoridi
Tunnisteet
CAS-numero	7784-36-3
PubChem CID	82223
Ominaisuudet
Molekyylikaava	AsF5
Moolimassa	169,92 g/mol
Ulkomuoto	väritön kaasu tai keltainen neste
Sulamispiste	–79,8 °C
Kiehumispiste	–52,8 °C
Tiheys	2,33 g/cm3 (–53 °C)
	Infobox OK

Arseenipentafluoridi (AsF₅) on arseenin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää fluoraavana reagenssina, elektroniikkateollisuudessa ja sähköä johtavien polymeerien valmistuksessa.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa arseenipentafluoridi on väritöntä kaasua. Se voidaan nesteyttää, jolloin se on keltaista nestettä. Rakenteeltaan arseenipentafluoridi on trigonaalinen bipyramidi ja kaasumaisena osittain dissosioituneena ioneiksi. Yhdiste on hyvin vahva Lewis-happo ja reagoi fluoridien kanssa muodostaen heksafluoroarsenaatti-ionin ([AsF₆]^-). Väkevän rikkihapon ja arseenipentafluoridin seos on hyvin vahva superhappo. Yhdiste kykenee interkalatoitumaan grafiitin kidehilaan, ja muodostuvan interkalaatioyhdisteen sähkönjohtavuus on samaa luokkaa kuparin ja hopean kanssa. Muiden arseeniyhdisteiden tavoin arseenipentafluoridi on hyvin myrkyllistä.

Valmistus ja käyttö

Arseenipentafluoridia voidaan valmistaa muun muassa suoraan arseenin ja fluorin tai arseenitrifluoridin ja fluorin välisellä reaktiolla.

2 As + 5 F₂ → 2 AsF₅

AsF₃ + F₂ → AsF₅

Arseenipentafluoridia voidaan käyttää fluoraamaan metalleja, jolloin muodostuu niiden fluoridisuoloja, doupanttina puolijohteiden valmistuksessa, superhappojen valmistukseen ja sähköä johtavien polymeerien ja kuitujen valmistuksessa.

Lähteet

1 2 3 4 5 6 Charles B. Lindahl & Tariq Mahmood: Fluorine Compounds, Inorganic, Arsenic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 3.4.2016
↑ Doak, G. O., Long, G. G. & Freedman, L. D.: Arsenic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 3.4.2016
1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 747. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 2.4.2016. (englanniksi)
1 2 3 Olah, G. A., Surya Prakash, G. K., Sommer, J. & Molnar, A.: Superacid Chemistry, s. 44. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-42154-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)

[kirk-othmer-1] 1 2 3 4 5 6 Charles B. Lindahl & Tariq Mahmood: Fluorine Compounds, Inorganic, Arsenic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 3.4.2016

[kirk-othmer2-2] Doak, G. O., Long, G. G. & Freedman, L. D.: Arsenic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 3.4.2016

[inorganic-3] 1 2 Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 747. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 2.4.2016. (englanniksi)

[super-4] 1 2 3 Olah, G. A., Surya Prakash, G. K., Sommer, J. & Molnar, A.: Superacid Chemistry, s. 44. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-42154-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)