Askola, aikaisemmin Askula, on Suomenkunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 677 ihmistä ja sen pinta-ala on 218,04km², josta 212,45km² on maata ja loput 5,59km² sisävesialueita.
Askolan alue edustaa Porvoonjokilaakson vanhaa kulttuuria. Jokilaakson asutus on eteläisen viljelyseudun varhaisina ja Askolan alueella on kumpuilevia ja laajoja viljapeltoja. Askolan alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin 10000 vuoden ajan ja muinaisjäännöksiä on löydetty runsaasti.
Vakkolankosken kulttuurimaisemassa sijaitsee vanha mylly ja alue on myös kirjailija Johannes Linnankosken nuoruudenseutua.
Askolan kirkko.Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa.
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta. Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.
Maantiede
Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa. Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.
Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4878 asukasta, joista 2588 asui taajamissa, 2232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7%. Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:
Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.
Väestökehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi
Asukkaita
1980
4 058
1985
4 130
1990
4 248
1995
4 269
2000
4 389
2005
4 555
2010
4 864
2015
5 104
Lähde: Tilastokeskus.
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Askolassa (2024)
1 henkilö (34,3%)
2 henkilöä (37,5%)
3 henkilöä (13,4%)
4–6 henkilöä (13,8%)
7 henkilöä tai yli (1%)
Askolan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (82,7% vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 15,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 1,7 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Askolan asuntokunnista on 34,3 prosenttia eli noin 700 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 37,5 prosenttia eli noin 770 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,4 prosenttia eli noin 275, 4–6 asukkaan asuntokuntia 13,8 prosenttia eli noin 280 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 1,0 prosenttia eli noin 20.
Hallinto ja politiikka
Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 23 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, SDP:llä neljä, keskustalla kolme, perussuomalaisilla kolme, vasemmistoliitolla kaksi, RKP:llä yksi ja vihreillä yksi.
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen. Hän kuoli tammikuussa 2021. Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu. Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022. Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.
Talousalueena Askola kuuluu Porvoon seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 79428 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa toiseksi suurin.
Askolassa oli vuonna 2022 yhteensä 1359 työpaikkaa ja kunnassa asui 2222 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 33,4 prosenttia. Askolan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 55,4 prosenttia, jalostuksen 34,6 prosenttia ja alkutuotannon 7,6 prosenttia.
Askolan työpaikkaomavaraisuus on 61,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Askolassa on 114,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.
Liikenne
Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.
Kulttuuri
Murre
Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään. Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.
Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.
Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Askolassa 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Askolan Yritys (1910), Askolan Kisa-Toverit (1915), Askolan Salama, Askolan Sisukas sekä Juornaan Heitto. Askola kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Porvon piirikuntaan.
Nykyisin Askolassa toimii viisi urheiluseuraa. Askolan suurin urheiluseura on vuonna 1994 perustettu Askolan Urheilijat. Muita seuroja ovat Askola Country Dogs, Askolan Ratsastajat, Lux Riders sekä Tinker Tallin Ratsastajat.
Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.
123Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68.Porvoo:WS, 1967.
