| Assimi Goïta | |
|---|---|
Assimi Goïta elokuussa 2021. |
|
| Malin presidentti | |
|
8. heinäkuuta 2025 alkaen
(toukokuusta 2021 väliaikaisena) |
|
| Edeltäjä | Ibrahim Boubacar Keïta Bah N’Daw (vt.) |
| Sotilasjuntan johtaja | |
|
18. elokuuta – 25. syyskuuta 2020
|
|
| Seuraaja | Bah N’Daw |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1983 |
| Tiedot | |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) | Mali |
| Sotilasarvo | kenraali |
| Joukkoyksikkö | Malin asevoimat |
Assimi Goïta (s. 9. marraskuuta 1983) on malilainen sotilas, joka johti elokuun 2020 vallankaappausta ja toimi sen jälkeen maan väliaikaisena valtionpäämiehenä. Hänet nimitettiin Malin siirtymäkauden varapresidentiksi syyskuussa 2020. Toukokuussa 2021 Goita nousi maan väliaikaiseksi presidentiksi.
Goïta on syntynyt upseerin perheeseen ja käynyt Katin sotakoulun. Hän erikoistui Koulikoron sotakoulussa ja sai vuonna 2002 siirron Malin pohjoisosaan taistelemaan Algeriasta tulleita terroristeja vastaan. Goïta liittyi armeijan erikoisjoukkoihin vuonna 2014 ja johti seuraavana vuonna Bamakon hotelli-iskuun liittynyttä operaatiota. Hänet nimitettiin erikoisjoukkojen komentajaksi vuonna 2018.
Malin armeija pidätti maan presidentin Ibrahim Boubacar Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén 18. elokuuta 2020. Keïta erosi ja kertoi Malin kansalliskokouksen ja hallituksen hajottamisesta. Kaappauksen tehneet sotilaat ilmoittivat seuraavana päivänä vallan siirtyneen Assimi Goïtan johtamalle sotilasjuntalle. Sotilasjuntan hyväksymän perustuslaillisen säädöksen (acte fondamental) mukaan Goïta toimi Malin valtionpäämiehenä 24. elokuuta – 25. syyskuuta 2020.
Sotilasjuntta nimitti Bah N’Daw’n siirtymäkauden presidentiksi 21. syyskuuta 2020. Hän ja varapresidentiksi valittu Goïta vannoivat virkavalan 25. syyskuuta. Siirtymäkauden peruskirjan (charte de la transition) mukaan varapresidentti vastasi maan puolustuksesta ja turvallisuudesta.
Goïtan ja N’Dawin välit kiristyivät sen jälkeen kun Moctar Ouane oli nimitetty uudelleen pääministeriksi toukokuussa 2021. Uudesta hallituksesta pudotettiin sotilasjuntan jäsenet Modibo Koné ja Sadio Camara, jotka olivat aikaisemmin toimineet turvallisuus- ja puolustusministereinä. Sotilaat vangitsivat N’Dawin ja Ouanen, ja 26. toukokuuta presidentti ilmoitti eroavansa virastaan. Malin perustuslakituomioistuin julisti Goïtan siirtymäkauden presidentiksi 28. toukokuuta.
Heinäkuussa 2024 Burkina Fason, Malin ja Nigerin sotilasdiktatuurien muodostaman Sahelin liitoksi kutsutun valtioliiton ensimmäiseksi johtajaksi, yhden vuoden toimikauden ajaksi valittiin Goïta
Heinäkuussa 2025 Malin sotilashallinto myönsi juntan johtajalle viisivuotisen presidentin mandaatin. Hänen hallintokauttaan voidaan jatkaa "niin monta kertaa kuin on tarpeen" ja ilman vaaleja. Kenraali Assimi Goïta voi nyt johtaa Malia ainakin vuoteen 2030 asti, vaikka sotilashallitus oli alun perin luvannut palata siviilihallintoon maaliskuussa 2024.