Athanasios Suuri

Athanasios Suuri ikonin aiheena.

Athanasios Suuri eli Athanasios Aleksandrialainen (joskus Atanasios; kreik. Αθανάσιος; noin 298–373) oli kreikkalainen kirkkoisä ja Aleksandrian patriarkka. Hän puolusti voimakkaasti oppia Pojan ja Pyhän Hengen olemuksen yhteydestä Isään. Athanasios on yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä.lähde?

Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä, ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisena muistopäivänään 18. tammikuuta.

Elämä

Athanasios osallistui Aleksandrian piispan Aleksandroksen sihteerinä Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota erinomaisella väittelytaidollaan. Vuonna 328 Aleksandros kuoli ja Athanasios valittiin hänen seuraajakseen. Muutaman vuoden päästä keisari Konstantinus määräsi että areiolaiset on otettava takaisin kirkon yhteyteen, mutta Athanasios kieltäytyi. Siitä seuranneiden levottomuuksien vuoksi Konstantinus karkotti Athanasioksen Egyptistä ja hänet lähetettiin Trierin piispaksi.

Konstantinuksen kuoltua 337 Athanasios palasi Aleksadriaan. Paavi Julius kutsui hänet kuitenkin pian Roomaan, jottei hän aiheuttaisi kaupungissa jälleen levottomuuksia. Hän palasi Aleksandriaan uudelleen 346 juhlasaatossa, mutta joutui pakenemaan kaupungista kymmenen vuotta myöhemmin syttyneissä levottomuuksissa areiolaisten kanssa. Athanasios vetäytyi erämaahan, jossa hän vaelsi erakkoyhteisöstä toiseen kymmenen vuoden ajan.

Pakonsa aikana Athanasios kirjoitti useita kirjeitä Nikean uskontunnustuksen puolesta. Hän yritti palata Aleksandriaan kahdesti joutuen molemmilla kerroilla poistumaan kaupungista. Vuonna 366 Athanasios saapui kuudennen kerran Aleksandriaan, ja hän sai pitää siellä piispanvirkansa kuolemaansa 373 saakka.