Baltic Pipeline System-2 eli BPS-2 (ven. Балтийская трубопроводная система-II, Бтс-2, Baltijskaja truboprovodnaja sistema-II, BTS-2, "Itämeren toinen siirtoputkijärjestelmä") on Länsi-Venäjällä toimiva, vuosina 2009-2012 rakennettu raakaöljyn siirtoputkijärjestelmä. Putken rakennushanke hyväksyttiin vuonna 2008 ja käynnistettiin 2009. BPS-2 on toinen suuri Venäjän Suomenlahden satamiin raakaöljyä tuova siirtoputki vuonna 2001 valmistuneen BPS-1:n rinnalle. BPS-2 johtaa Suomenlahden eteläpuoliseen Ust-Lugan satamaan, kun BPS-1 vie öljyä Koiviston satamaan Suomenlahden pohjoisrannalla. Ust-Lugan sataman öljyterminaali avattiin keväällä 2012. Itämeren toinen öljyputkisto on osa Venäjän öljynsiirron pääputkistoista vastaavan Transneft-pörssiyhtiön siirtoverkkoa.
BPS-2 haarautuu vanhasta Eurooppaan johtavasta Družba-öljyputkesta Brjanskin alueen Unetšassa ja kulkee 1 170 kilometriä likimain pohjoiseen Ust-Lugan satamaan, koko matkan Venäjän maaperällä. Valittu reitti vähentää Valko-Venäjän, Ukrainan, Baltian maiden ja Puolan merkitystä kauttakulkumaana Venäjän öljynviennissä kolmansiin maihin. Jo alkuvaiheessa BPS-2 liitetään 172 kilometrin väliputkella myös BPS-1:een Pietarin itäpuolelle, Kirišin pumppausasemalle.
Öljyputken reitille oli suunniteltu seitsemää pumppausasemaa ja kahden aiemman aseman laajentamista. Unetšassa Brjanskin alueella laajennetaan vanhaa pumppuasemaa Družba-putken liittymäkohdassa, Smolenskin alueelle sijoittuu kolme asemaa, Andreapolissa Tverin alueella laajennetaan vanhaa pumppuasemaa ja putki liittyy Valko-Venäjän Navapolatskiin vievään öljyputkeen, Novgorodin alueelle tulee kaksi asemaa, joista toisesta yhteys BPS-1:n Kirišin jalostamoille. Leningradin alueelle tulee yksi pumppuasema ja Ust-Lugan satamaterminaali.
BPS-2:n otettiin käyttöön maaliskuussa 2012 aikana. Ensi vaiheen tavoite noin 30 miljoonan raakaöljytonnin vuotuinen siirtokapasiteetti, toisessa vaiheessa 2013 kapasiteetti nousisi 50 miljoonaan tonniin. Suunnitelmissa oli ottaa raakaöljyä aiemmin Družbaa pitkin Ukrainan ja Valko-Venäjän läpi Puolan Gdańskiin tai Latvian Ventspilsiin menevien raaka-ainevirtojen uudelleenreitittämisellä Venäjän omaan Ust-Lugan satamaan. Tällä vältetään esimerkiksi kauttakulkumaksut kyseisille maille. Myöhemmin suunnitelmana on Ust-Lugan raakaöljyn ja muiden öljytuotteiden siirtokapasiteetin nosto 130 miljoonaan tonniin vuodessa.
