| Baijerin kuningaskunta Königreich Bayern |
|
|---|---|
1806–1918 |
|
lippu |
vaakuna |
Baijerin kuningaskunta vuonna 1815. |
|
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia |
| Pääkaupunki | München |
| Pinta-ala | |
| – yhteensä | 75 865 km² |
| Väkiluku (1910) | 6 524 372 |
| – väestötiheys | 86 / km² |
| Uskonnot | katolisuus, protestanttisuus |
| Valuutta | Baijerin guldeni (1806–1873) kultamarkka (1873–1914) paperimarkka (1914–1918) |
| Tunnuslause | In Treue fest |
| Kansallislaulu | ”Bayernhymne” |
| Edeltäjät | Würzburgin hiippakunta |
| Seuraajat | |
Baijerin kuningaskunta (saks. Königreich Bayern) oli perustuslaillinen monarkia vuosina 1806–1918 nykyisen Saksan alueella. Sen pääkaupunki oli München.
Baijerin vaaliruhtinaskunnasta tuli kuningaskunta vuonna 1806, kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkautettiin Napoleonin sotien yhteydessä. Napoleonin ja Frans II:n edustajien tapaninpäivänä 1805 solmiman Pressburgin rauhan ehtoihin kuului, että eräät Napoleonin kanssa liittoutuneet Saksan ruhtinaskunnat korotettaisiin kuningaskunniksi. Baijerin vaaliruhtinas omaksui kuninkuuden ja hallitsijanimen Maksimilian I virallisesti 1. tammikuuta 1806. Baijeri oli yksi Napoleonia tukeneen Reinin liiton (1806–1813) perustajajäsenistä.
Saksan yhdistyessä Preussin johdolla keisarikunnaksi vuonna 1871 Baijerista tuli yksi Saksan osavaltioista, jonka kuningas oli keisarin alaisuudessa. Kuningaskunnan nykyinen seuraajavaltio on Baijerin vapaavaltio, joka syntyi Saksan muututtua tasavallaksi vuonna 1918.