Balkanabat

Balkanabat

Balkanabat

Koordinaatit: 39°30′42″N, 54°21′39″E
Valtio Turkmenistan
Maakunta Balkanin maakunta
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunki
Väkiluku (2022) 123 190 (kaupunki)
188 429 (kaupunkialue)

Balkanabat on kaupunki ja Balkanin maakunnan hallinnollinen keskus Turkmenistanissa. Se sijaitsee Ison-Balkanin etelärinteiden juurella 430 kilometriä maan pääkaupungista Aşgabatista luoteeseen. Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 123 190 ja kaupunkialueella 188 429 asukasta.

Historia

Paikkakunnan entinen nimi Nebitdag (”Öljyvuori”) perustuu kukkulaan, jonka luona on vuosisatojen ajan harjoitettu pienimuotoista maaöljyn tuotantoa. Teollinen öljynporaus alkoi vuonna 1931, ja vuonna 1933 öljyesiintymän lähelle perustettiin samanniminen taajama. Siitä tuli kaupunki vuonna 1946. Nebitdagista kehittyi neuvostoaikana alueen öljyteollisuuden keskus ja aavikolle rakennettu mallikaupunki, jonka asukkaat työskentelivät etupäässä kauempana sijaitsevilla öljykentillä. Kaupungista tuli Balkanin maakunnan hallinnollinen keskus vuonna 1993, ja vuonna 1999 se sai nimen Balkanabat.

Kaupunki kärsi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa taloudellisesta ahdingosta, jonka aikana monet ammattitaitoiset työntekijät muuttivat muualle. Turkmenistanin valtio on tehnyt 1990-luvun puolivälistä lähtien suuria investointeja kaupungin infrastruktuuriin sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Väestö

Balkanabatin kaupunkialueeseen kuuluvat Gumdagin, Hazarin, Jebelin, Oglanlyn ja Uzboýn taajamat ja kolme Jebelin alaista kylää, joissa oli yhteensä 65 239 asukasta vuonna 2022. Taajamista suurin on yli 30 000 asukkaan Gumdag.

Kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden 2022 väestönlaskennan tuloksia ei pidetä luotettavina.

Asukasluvun kehitys

193919591970197919891995
9 95632 90355 63171 28486 31497 324

Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 72,2 prosenttia oli turkmeeneja ja 13,1 prosenttia venäläisiä. Lisäksi oli muun muassa lezgejä, kazakkeja, azereja, ukrainalaisia ja tataareja. Venäläiset ovat sen jälkeen muuttaneet lähes kokonaan pois.

Liikenne ja talous

Balkanabatin kautta kulkee Aşgabatin ja Türkmenbaşyn välinen maantie ja rautatie. Kaupungissa on lentoasema.

Balkanabatissa toimii metalli-, rakennustarvike-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta, jodi- ja bromitehdas, bentoniittitehdas ja posliinitehdas. Sen kautta kulkevat Türkmenbaşyyn johtavat öljyjohdot. Sähköä tuottaa maakaasulla toimiva 380 megawatin voimalaitos. Kaupungin vesihuolto perustuu Karakumin kanavasta Bereketin piirikunnassa alkavaan vesijohtoon.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Balkanabatissa on teatteri, museo, nykyaikainen sairaala, poliklinikka ja 10 000-paikkainen stadion. Siellä toimii öljy-yhtiö Türkmennebitin ammattioppilaitos. Kortteleittain rakennetuista kerros- ja pientaloista koostuvat kaupunki ei ole varsinainen matkailukohde. Lähiseudun nähtävyyksiin kuuluvat keskiaikaisen Dehistanin eli Mašhad-i Misriyanin rauniot..

Lähteet

  1. 1 2 Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Turkmenistan, s. 24. Lanham: The Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-5362-0 Teoksen verkkoversio.
  2. 1 2 Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 17, s. 390. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1974.
  3. 1 2 Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022: 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija Gosudarstvennyi komitet Turkmenistana po statistike. Arkistoitu 29.5.2025. Viitattu 19.2.2026.
  4. ↑ Atanyýazow, Soltanşa: Türkmenistanyň geografik atlarynyň düşündirişli sözlügi, s. 220. Aşgabat: Ylym, 1980.
  5. 1 2 Sovetski Sojuz. Geografitšeskoje opisanije v 22 tomah. Turkmenistan, s. 147–150. Moskva: Mysl, 1969.
  6. 1 2 3 Çaryýew, B. & al.: Türkmenistanyň ykdysady we durmuş geografiýasy. Umumy orta bilim berýän mekdepleriň IX synpy üçin okuw kitaby, s. 70, 148–149, 153–154. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2022.
  7. ↑ Izmenenija naimenovani geografitšeskih objektov Turkmenistana Rosrejestr. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 19.2.2016.
  8. ↑ Teper ”ne samaja malotšislennaja”: Turkmenistan objavil, tšto jego naselenije prevyšajet 7 millionov tšelovek Azattyk Azija. Viitattu 19.2.2026.
  9. ↑ ”Iz vozduha”. Perepis v Turkmenistane pokazyvajet prirost naselenija, no mnogije somnevajutsja Azattyk Azija. Viitattu 19.2.2026.
  10. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 g. (Koko piirin kaupunkiväestö) Demoskop Weekly. Viitattu 19.2.2026.
  11. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Demoskop Weekly. Viitattu 19.2.2026.
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Demoskop Weekly. Viitattu 19.2.2026.
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Demoskop Weekly. Viitattu 19.2.2026.
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Demoskop Weekly. Viitattu 19.2.2026.
  15. 1 2 Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 19.2.2026.
  16. ↑ Ishod. S momenta raspada SSSR russkoje naselenije Turkmenistana sokratilos v razy Meteožurnal. Viitattu 19.2.2026.
  17. 1 2 Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 148–153. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2005. ISBN 978-1-84162-144-9
  18. ↑ Balkanabatskaja neftjanaja srednjaja professionalnaja škole Türkmennebit. Viitattu 19.2.2026.

Aiheesta muualla