Bayezid II

Bayezid II (joulukuu 1447/ tammikuu 1448 Demotika, Traakia – 26. toukokuuta 1512 Dimetoka, nyk. Didymoteicho, nyk. Itä-Makedonia) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuosina 1481–1512.

Hallintokaudellaan Bayezid lujitti Osmanien valtakuntaa, kukisti safavidimielisen kapinan ja luopui lopulta vallasta poikansa Selim I:n hyväksi. Granadan nasridikuningaskunnan kukistuttua vuonna 1492 ja Alhambran ediktin (Decreto de la Alhambra, Edicto de Granada) tultua julistetuksi maaliskuussa 1492 Bayezid evakuoi sefardijuutalaisia ​​Espanjasta ja asutti heidät eri puolille Osmanien valtakuntaa, erityisesti Thessalonikiin.

Suku ja koulutus

Bayezid oli Mehmed II Valloittajan ja tämän jalkavaimo Gülbahar Hatunin esikoispoika. Hänet nimitettiin Amasyan kuvernööriksi noin vuosina 1454–1456, ja hänen äitinsä muutti hänen mukanaan. Bayezid sai koulutuksensa Amasyassa ja toimi siellä kuvernöörinä eli käskynhaltijana 27 vuoden ajan, kunnes hänestä tuli Osmanien valtakunnan kahdeksas sulttaani vuonna 1481.

Sulttaani

Hän astui valtaan vuonna 1481 isänsä kuoltua. Isänsä tavoin hän oli itäisen ja läntisen kulttuurin suojelija ja, toisin kuin monet muut sulttaanit, ponnisteli taatakseen hyvän sisäpolitiikan, ja siksi hän sai lisänimen ”Oikeus”. Koko valtakautensa Bayezid kävi sotaa saadakseen venetsialaisten hallitseman Morean itselleen, sillä hän tiesi, että se oli avain Osmanien tulevaan meriherruuteen itäisellä Välimerellä. Viimeinen sota käytiin vuonna 1501, ja siinä jäivät Mistran ja Monemvasian pääsitadellit Beayzidin haltuun.^lähde?

Bayezidin päällimmäinen ongelma oli hänen nuorempi velipuolensa Cem Sultan (1459–1495), joka julistautui sulttaaniksi ja haki vuonna 1482 sotilaallista tukea Rodokselta Johanniittain ritarikunnalta. Ritarit luovuttivat Cemin vuonna 1489 paavi Innocentius VIII:lle. Paavi suunnitteli karkottavansa Cemin avulla osmanit Euroopasta, mutta koska ristiretki ei kantanut hedelmää, prinssi Cem jäi vangiksi Roomaan. Ranskan kuningas Kaarle VIII saapui vuonna 1492 Italian sotaretkellään Roomaan ja pakotti aiemmin samana vuonna paaviksi nousseen Aleksanteri VI:n luovuttamaan Cemin Ranskan armeijalle. Prinssi Cem kuoli Napolissa kaksi päivää sen jälkeen kun Ranskan armeija oli saapunut sinne helmikuussa 1495.

Kapinat idässä, erityisesti Kizil Bashin kapina, vaivasivat suurinta osaa Bayezidin hallintokaudesta, ja niitä tuki usein Persian šaahi Ismael, joka oli innokas šiialaisuuden levittäjä ja halusi heikentää osmanien valtaa. Osmanien valta todellakin oli uhattuna Anatoliassa tänä aikana ja muun muassa Bayezidin suur-visiiri Hadım Ali Pasha kuoli taistelussa kapinallisia vastaan vuonna 1511.

Bayezid myös lähetti Osmanien laivaston Espanjaan vuonna 1492 hakemaan karkotettavia sefardijuutalaisia. Mehmed II:n suvaitsevamman kauden jälkeen Bayezid II painosti juutalaisia kääntymään muslimeiksi. Synagogia hävitettiin ja juutalaisten oli käytettävä heidät muista erottavia tunnuksia. 170 vuotta myöhemmin juutalaiset karkotettiin Istanbulista, heidän omaisuutensa takavarikoitiin ja synagogia poltettiin.

Konstantinopoli vaurioitui maanjäristyksessä 14. syyskuuta 1509. Viimeisten vuosiensa aikana Bayezid joutui seuraamaan poikiensa Selimin ja Ahmedin valtataistelua. Vanhempi veli Ahmed oli voittanut taistelun Karamanin turkkilaisia ja heidän Safavid-liittolaisiaan vastaan Vähässä-Aasiassa ja marssi nyt Konstantinopoliin riemusaattueessa. Pelätessään turvallisuutensa puolesta Selim järjesti Traakiassa vallankumouksen, jonka Bayezid kuitenkin tukahdutti, ja Selim joutui pakenemaan Krimille vuonna 1511. Tässä vaiheessa Bayezid alkoi pelätä, että Ahmed saattaisi yrittää tappaa hänet, ja kielsi häneltä pääsyn Konstantinopoliin.^lähde?

Poika Selim palasi Krimiltä ja janitsaarien tuella, voitti ja teloitutti velipuolensa Ahmedin. Sulttaani Bayezid II luopui vallasta 25. huhtikuuta 1512 ja lähti Dimotokaan, mutta kuoli 64-vuotiaana matkalla Havsassa toukokuussa 1512. Hänet on haudattu mausoleumiin Bayezidin moskeijan viereen Istanbuliin.^lähde?

Vaimot ja jälkeläiset

Bayezid II:lla oli kymmenen tunnettua vaimoa:

• Şirin Hatun, Başkadin, Bayezidin vanhimman pojan Şehzade Abdullahin äiti.
• Hüsnüşah Hatun, Karamanin Nasuh Beyn tytär ja Şehzade Şehinşahin äiti.
• Bülbül Hatun, Şehzade Ahmedin äiti, Bayezidin suosikkipoika.
• Nigar Hatun, valtakunnan valtionhoitajan Şehzade Korkutin äiti.
• Gülruh Hatun; Şehzade Alemşahin äiti.
• Ayşe Gülbahar Hatun; sulttaani Selim I:n äiti.
• Muhtereme Ferahşad Hatun; Şehzade Mehmedin äiti.
• Ayşe Hatun (1467–1512), Alâüddevle Bozkurt Beyn tytär Dulkadirin Beylikistä ja hänen puolisonsa Shamsa Khatunista sekä Sittişah Hatunin veljentytär, Mehmed II:n vaimo, Bayezidin isä.
• Gülfem Hatun
• Mühürnaz Hatun

Bayezid II:lla oli ainakin 24 lasta. Noustuaan valtaistuimelle Bayezid II myönsi miespuolisille tyttärilleen ja tyttärentyttärilleen arvonimen "Sultan" ja naispuolisille tyttärentyttärilleen arvonimen "Hanımsultan", joka korvasi siihen asti käytössä olleen yksinkertaisen arvonimen "Hatun". Hänen naispuoliset pojanpoikansa saivat sen sijaan arvonimen "Sultanzade". Bayezidin uudistus naisten arvonimistä on edelleen voimassa ottomaanien dynastian elossa olevien jäsenten keskuudessa.

• Aynışah Sultan (n. 1463 – n. 1514), Şirin Hatunin tytär. Avioitui kahdesti ja hänellä oli kaksi tytärtä ja yksi poika. Kuten sisarpuolensa Ilaldi Sultan, hän lähetti onnittelukirjeen velipuolelleen Selimille tämän noustua sulttaaniksi.
• Hatice Sultan (n. 1463–1500), Bülbül Hatunin tytär. Avioitui 1479 muderris Kara Mustafa paššan kanssa ja jäi leskeksi 1483, kun hänen miehensä teloitettiin syytettynä Şehzade Cemin valtaistuimelle pyrkimisen tukemisesta Bayezidia vastaan. Avioitui seuraavana vuonna Faik paššan kanssa. Rakennutti moskeijan, koulun ja suihkulähteen Konstantinopolin Edirnekapıyn. Hänellä oli kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
• Hundi Sultan (n. 1464–1511), Bülbül Hatunin tytär. Avioitui 1481 Hersekzade Ahmed paššan kanssa; heillä oli kaksi poikaa ja neljä tytärtä.

• Şehzade Abdullah (n. 1465–1483), Şirin Hatunin poika, toimi Manisan, Trabzonin ja Konyan kuvernöörinä. Kuoli tuntemattomasta syystä. Avioitui serkkunsa Nergisşah Ferahşad Sultanin kanssa; heille syntyi yksi poika ja kaksi tytärtä.
• Ayşe Sultan (n. 1465–1515), Nigar Hatunin tytär. Kerran naimisissa, hänellä oli kaksi poikaa ja viisi tytärtä.
• Şehzade Ahmed (n. 1466 – 24. maaliskuuta 1513), Bülbül Hatunin poika ja Bayezidin suosikkipoika, velipuoli Selim teloitutti hänet. Hänellä oli ainakin seitsemän jalkavaimoa, seitsemän poikaa ja neljä tytärtä.
• Hümaşah Sultan (n. 1466 – ennen 1511). Avioitui ensimmäisen kerran 1482 Antalyan kuvernöörin Bali paššan kanssa. Hän sai yhden pojan ja neljä tytärtä.
• Gevhermüluk Sultan (n. 1467–1550), äiti tuntematon, Şehzade Mahmudin täyssisar. Oli naimisissa kerran; sai pojan ja tyttären.
• Sofu Fatma Sultan (n. 1468 – vuoden 1520 jälkeen), Nigar Hatunin tytär. Avioliitot: 1479 Isfendiyaroglu Mirza Mehmed paššan kanssa, avioero 1488; toinen 1489 Mustafa paššan kanssa, leskeys 1503; kolmas 1504 Güzelce Hasan Beyn kanssa. Hänellä oli kolme poikaa ja tytär.
• Şehzade Korkut (1469 – 10. maaliskuuta 1513), Nigar Hatunin poika. Kilpaili Selim I:n kanssa valtaistuimesta; Selim I ensin karkotti hänet ja myöhemmin teloitutti hänet. Hänellä oli kaksi lapsena kuollutta lasta sekä kaksi tytärtä.
• Ilaldi Sultan (n. 1469 – n. 1517). Avioitui Hain Ahmed Paššan kanssa, joka toimi Rumelian ja Egyptin kuvernöörinä sekä toisena visiirinä. Lähetti onnittelukirjeen veljelleen Selim I:lle tämän noustessa valtaistuimelle. Hänellä oli poika ja tytär.
• Selçuk Sultan (n. 1469–1508). Avioitui 1484 Ferhad Beyn kanssa; he saivat pojan ja tyttären. Avioitui 1487 Mehmed Beyn kansa, ja heille syntyi kolme tytärtä.
• Sultanzade Sultan (ennen vuotta 1470–?), Hüsnüşah Hatunin tytär.
• Şehzade Şehinşah (n. 1470–1511), Hüsnüşah Hatunin poika. Toimi Manisan ja Karamanin kuvernöörinä. Naimisissa Mükrime Hatunin kanssa; heillä oli viisi poikaa ja yksi tytär.
• Selim I (Amasya, 10. lokakuuta 1470 – Çorlu, 22. syyskuuta 1520), Gülbahar Hatunin poika; syrjäytti isänsä ja nousi sulttaaniksi.
• Şah Sultan (n. 1474 – mainitaan lähteissä 1506). Rakennutti moskeijan 1506. Avioitui Nasuh Beyn kanssa 1490, ja heille syntyi tytär.
• Şehzade Mahmud (1475–1507), äiti tuntematon, Gevhermülük Sultanin täysveli. Toimi Kastamonun ja Manisan kuvernöörinä. Selim I teloitutti kolme hänen poikaansa vuonna 1512.
• Şehzade Alemşah (1477–1502), Gülruh Hatunin poika. Toimi Mentesen ja Manisan kuvernöörinä. Kuoli maksakirroosiin viettämänsä holtittoman elämän seurauksena. Hänellä oli poika, jonka Selim I teloitutti 1512 ja kaksi tytärtä.
• Şehzade Mehmed (1484–1504), Ferahşad Hatunin poika. Kefen kuvernööri, avioitui Ayşe Hatunin, Krimin Giray-khaanikunnan prinsessan kanssa. Leskeydyttyään Ayşe avioitui 1511 Selim I:n kanssa, joka 1513 teloitutti hänen alaikäisen poikansa. Hänellä oli tytär ja kaksi poikaa tuntemattomilta sivuvaimoilta.
• Şahzade Sultan (k. 1520), avioitui Yahya Pašan kanssa, ja heillä oli kolme poikaa.
• Fülane Sultan, avioitui 1489 Koca Davud Pašan kanssa, ja heillä oli poika.
• Fülane Sultan, avioitui 1498 Gazi Yakub Pašan kanssa ja solmi vuonna 1504 uuden avioliiton Mesih Beyn kanssa.
• Fülane Sultan, avioitui Karlizade Mehmed Beyn kanssa.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bayezid II Wikimedia Commonsissa