Becquerel (tunnus Bq, lausutaan [bekrel]) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) aktiivisuuden yksikkö. Radioaktiivisen aineen aktiivisuus on 1 Bq silloin, kun ainemäärässä hajoaa keskimäärin yksi atomi sekunnissa. Yksikkö becquerel on nimetty radioaktiivisuuden tutkijan Henri Becquerelin mukaan. Säteilyn aktiivisuuden vanha yksikkö on curie (Ci), 1 Ci = 37 GBq (37 gigabecquerelia).
Ionisoivan säteilyn biologista vaikuttavuutta kuvaa sievert ja absorboituneen annoksen yksikkö on gray. Aktiivisuuden suhde annokseen on ainekohtaista.
Becquerel on SI-järjestelmän mukainen yksikkö, joten sen kanssa käytetään SI-järjestelmän kerrannaisyksiköitä.
Esimerkki: Säteilyn aktiivisuuden ollessa 50 MBq, ainemäärässä hajoaa keskimäärin 50 000 000 atomia sekunnissa.
Säteilyn aktiivisuuden ollessa 1 kBq, ainemäärässä hajoaa 1 000 atomia sekunnissa.
Säteilyn aktiivisuuden ollessa 50 mBq, ainemäärässä hajoaa keskimäärin 0,05 atomia sekunnissa (eli yksi atomi 20 sekunnin välein).
| 1 000n | 10n | Nimi | Symboli | Alkaen vuodesta[1] | Lukuarvo sanoin | Numeroin |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 00010 | 1030 | kvetta | Q | 2022 | kvintiljoona | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0009 | 1027 | ronna | R | 2022 | tuhat kvadriljoonaa | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0008 | 1024 | jotta | Y | 1991 | kvadriljoona | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0007 | 1021 | tsetta | Z | 1991 | tuhat triljoonaa | 1 000 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0006 | 1018 | eksa | E | 1975 | triljoona | 1 000 000 000 000 000 000 |
| 1 0005 | 1015 | peta | P | 1975 | tuhat biljoonaa | 1 000 000 000 000 000 |
| 1 0004 | 1012 | tera | T | 1960 | biljoona | 1 000 000 000 000 |
| 1 0003 | 109 | giga | G | 1960 | miljardi | 1 000 000 000 |
| 1 0002 | 106 | mega | M | 1960 | miljoona | 1 000 000 |
| 1 0001 | 103 | kilo | k | 1795 | tuhat | 1 000 |
| 1 0002/3 | 102 | hehto | h | 1795 | sata | 100 |
| 1 0001/3 | 101 | deka | da | 1795 | kymmenen | 10 |
| 1 0000 | 100 | (Ei ole) | (Ei ole) | − | yksi | 1 |
| 1 000−1/3 | 10−1 | desi | d | 1795 | kymmenesosa | 0,1 |
| 1 000−2/3 | 10−2 | sentti | c | 1795 | sadasosa | 0,01 |
| 1 000−1 | 10−3 | milli | m | 1795 | tuhannesosa | 0,001 |
| 1 000−2 | 10−6 | mikro | µ | 1960[2] | miljoonasosa | 0,000 001 |
| 1 000−3 | 10−9 | nano | n | 1960 | miljardisosa | 0,000 000 001 |
| 1 000−4 | 10−12 | piko | p | 1960 | biljoonasosa | 0,000 000 000 001 |
| 1 000−5 | 10−15 | femto | f | 1964 | tuhannesbiljoonasosa | 0,000 000 000 000 001 |
| 1 000−6 | 10−18 | atto | a | 1964 | triljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−7 | 10−21 | tsepto | z | 1991 | tuhannestriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−8 | 10−24 | jokto | y | 1991 | kvadriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−9 | 10−27 | ronto | r | 2022 | tuhanneskvadriljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 000 001 |
| 1 000−10 | 10−30 | kvekto | q | 2022 | kvintiljoonasosa | 0,000 000 000 000 000 000 000 000 000 001 |
| Huomautukset: 1. Vuosi 1795 ilmoittaa ajankohdan, jolloin metrijärjestelmä otettiin käyttöön. Muut vuosiluvut eivät tarkoita välttämättä vuotta, jolloin kerrannaisyksikköä käytettiin ensimmäisen kerran. Vuosi ilmoittaa sen vuoden, jolloin CGPM hyväksyi sen käytön. 2. CGPM tunnusti jo vuonna 1948 mikronin käytön, mutta päätös kumottiin 1967–1968. (ks. BIPM—Resolution 7 of the 13th CGPM (englanniksi)) | ||||||