Sievert

Sievert (tunnus Sv, [si:vert]) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen yksikkö. Sievert kuvaa ionisoivan säteilyn biologista vaikuttavuutta toisin kuin gray, joka on absorboituneen annoksen yksikkö. Sievert on nimetty ruotsalaisen säteilysuoja-asioiden asiantuntijan Rolf Sievertin mukaan.

Yhden sievertin henkilöannoksen arvioidaan aiheuttavan ihmisessä kuolemaan johtavan syövän tämän elinaikana noin 5 %:n todennäköisyydellä. Ekvivalenttiannos voidaan laskea absorboituneesta annoksesta säteilyn luonteesta riippuvien painotuskertoimien avulla.

Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on 5,9 mSv vuodessa.

Muita säteilyn yksiköitä

Rem on vanhentunut ekvivalenttiannoksen yksikkö, jonka sievert on korvannut. Yksi rem on sama kuin 0,01 Sv.

Aktiivisuuden yksikkö on becquerel. Aktiivisuuden suhde annokseen on ainekohtainen.

Annosnopeus ilmaisee säteilyannoksen määrän aikayksikköä kohden. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h).

Kertoimet

Sievertin yhteydessä käytetään SI-järjestelmän kerrannaisyksiköitä.

Esimerkki: 5,9 mSv = 0,0059 Sv

1 Sv = 1000 mSv = 0,001 kSv

Kerrannaisyksikköjen etuliitteet
1 000n 10n Nimi Symboli Alkaen vuodesta[1] Lukuarvo sanoin Numeroin
1 00010 1030 kvetta Q 2022 kvintiljoona 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000
1 0009 1027 ronna R 2022 tuhat kvadriljoonaa 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000
1 0008 1024 jotta Y 1991 kvadriljoona 1 000 000 000 000 000 000 000 000
1 0007 1021 tsetta Z 1991 tuhat triljoonaa 1 000 000 000 000 000 000 000
1 0006 1018 eksa E 1975 triljoona 1 000 000 000 000 000 000
1 0005 1015 peta P 1975 tuhat biljoonaa 1 000 000 000 000 000
1 0004 1012 tera T 1960 biljoona 1 000 000 000 000
1 0003 109 giga G 1960 miljardi 1 000 000 000
1 0002 106 mega M 1960 miljoona 1 000 000
1 0001 103 kilo k 1795 tuhat 1 000
1 0002/3 102 hehto h 1795 sata 100
1 0001/3 101 deka da 1795 kymmenen 10
1 0000 100 (Ei ole) (Ei ole) − yksi 1
1 000−1/3 10−1 desi d 1795 kymmenesosa 0,1
1 000−2/3 10−2 sentti c 1795 sadasosa 0,01
1 000−1 10−3 milli m 1795 tuhannesosa 0,001
1 000−2 10−6 mikro µ 1960[2] miljoonasosa 0,000 001
1 000−3 10−9 nano n 1960 miljardisosa 0,000 000 001
1 000−4 10−12 piko p 1960 biljoonasosa 0,000 000 000 001
1 000−5 10−15 femto f 1964 tuhannesbiljoonasosa 0,000 000 000 000 001
1 000−6 10−18 atto a 1964 triljoonasosa 0,000 000 000 000 000 001
1 000−7 10−21 tsepto z 1991 tuhannestriljoonasosa 0,000 000 000 000 000 000 001
1 000−8 10−24 jokto y 1991 kvadriljoonasosa 0,000 000 000 000 000 000 000 001
1 000−9 10−27 ronto r 2022 tuhanneskvadriljoonasosa 0,000 000 000 000 000 000 000 000 001
1 000−10 10−30 kvekto q 2022 kvintiljoonasosa 0,000 000 000 000 000 000 000 000 000 001
Huomautukset:
1. Vuosi 1795 ilmoittaa ajankohdan, jolloin metrijärjestelmä otettiin käyttöön. Muut vuosiluvut eivät tarkoita välttämättä vuotta, jolloin kerrannaisyksikköä käytettiin ensimmäisen kerran. Vuosi ilmoittaa sen vuoden, jolloin CGPM hyväksyi sen käytön.
2. CGPM tunnusti jo vuonna 1948 mikronin käytön, mutta päätös kumottiin 1967–1968. (ks. BIPM—Resolution 7 of the 13th CGPM (englanniksi))

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ SI-opas, s. 5
  2. ↑ Tieteen termipankki: sievert www.tieteentermipankki.fi. 2017. Viitattu 13.1.2017.
  3. ↑ The American Heritage book of English usage, s. 165. Houghton Mifflin Harcourt, 1996. ISBN 9780395767856 Google book (limited preview) Viitattu 5.12.09. (englanniksi)
  4. ↑ Food Safety: Contaminants and Toxins, s. 385. CABI, 2003. ISBN 9780851997513 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.9.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos Säteilyturvakeskus. Viitattu 13.5.2026.
  6. ↑ SI-opas, s. 5-6

Aiheesta muualla