Berta Edelfelt

Berta Edelfelt
Berta Edelfelt, Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1884.
Henkilötiedot
Koko nimi	Berta Carolina Edelfelt
Syntynyt	7. maaliskuuta 1869 Helsinki
Kuollut	4. helmikuuta 1934 (64 vuotta) Helsinki
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	opettaja ja kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	ruotsi
Tuotannon kieli	ruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Berta Carolina Edelfelt (7. maaliskuuta 1869 Helsinki – 4. helmikuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Työt

Berta Edelfeltin isä oli arkkitehti ja Rakennushallituksen ylijohtaja Carl Albert Edelfelt. Edelfelt kävi Helsingissä ruotsalaisen jatko-opiston ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1887. Käytännölliset opettajakokeet hän suoritti 1889.

Edelfelt toimi vuodesta 1895 alkaen Helsingissä ruotsinopettajana Privata svenska flickskolan i Helsingfors -tyttökoulussa ja johti siskonsa Annie Edelfeltin kanssa vuodesta 1887 oppikouluun valmistavaa säätyläisten lastenkoulua.

Berta Edelfelt oli taidemaalari Albert Edelfeltin sisar. Hän julkaisi veljensä äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1873–1901 lähettämiä kirjeitä viitenä kokoelmana 1917–1930. Kokoelmat sisälsivät vain valittuja otteita kirjeistä. Taidehistorioitsija Anna Kortelainen onkin myöhemmin arvostellut Berta Edelfeltiä pyrkimyksestä luoda veljensä ympärille Edelfelt-myyttiä. Berta Edelfelt luovutti kirjeet Svenska litteratursällskapetin arkistoon. Berta Edelfelt julkaisi 1920 myös äitinsä elämäkerran.

Teoksia

• Ur Albert Edelfelts brev : drotting Blanca och hertig Carl samt några andra tavlor, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1917
• Ur Albert Edelfelts brev : resor och intryck, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1921
• Alexandra Edelfelt : en levnadsteckning byggd på traditioner, minnen och brev. Schildt, Helsingfors 1920, 2. ja 3. painos 1922
• Ur en gammal dagbok : en episod i J. L. Runebergs liv ; med en inledning av Werner Söderhjelm. Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä Vanhan päivänkirjan lehtiä : episodi J. L. Runebergin elämästä ; johdannon kirjoittanut Werner Söderhjelm. Otava 1922)
• Dikter från främmande land i fri översättning. Schildt, Helsingfors 1923
• Liv och arbete : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1926
• Middagshöjd : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1928
• Kring sekelskiftet : ur Albert Edelfelts brev, utg. av Berta Edelfelt. Schildt, Helsingfors 1930
• Sophie Mannerheim : en levnadsteckning. Schildt, Helsingfors 1932 (suomeksi nimellä Sophie Mannerheim : elämänkuvaus, suom. Kersti Bergroth ja Elsa Hästesko. WSOY 1932)

Palkinnot

• Granbergin palkinto 1921

Lähteet

• Berta Edelfelt SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)^{[vanhentunut linkki]}
• Kirsi Tuohela : Ihminen ja ensyklopedia, Anna Kortelaisen toimittaman teoksen Niin kutsuttu sydämeni. Albert Edelfeltin kirjeet äidilleen 1873-1901. Kirja-arvostelu, Agricolan kirja-arvostelut 7.3.2002.

Kirjallisuutta

• ”Edelfelt, Berta Carolina”, Suomen kirjailijat 1917–1944, s. 53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 365. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981. ISBN 951-717-238-9 ISSN 0355-1768

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Berta Edelfeltin e-kirjoja Projekti Lönnrotista sekä Project Gutenbergistä