Bertel Grahne (25. toukokuuta 1922 Porvoon maalaiskunta – 9. heinäkuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja korva-, nenä- ja kurkkutautiopin apulaisprofessori.
Bertel Grahnen vanhemmat olivat ylikonemestari Johan Mauritz Grahne ja Hulda Amanda Lindholm ja puoliso vuodesta 1951 terveydenhoitaja Mary Johanna Helandet, arkkitehti Arne Helanderin tytär. Grahne tuli ylioppilaaksi Borgå lyceumista 1940 ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1950 ja väitteli siellä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1959. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1956.
Grahne oli Helsingin yleisen sairaalan apulaislääkäri 1953–1957, Oulun lääninsairaalan vt. osastonlääkäri 1957 ja 1958 ja Oulun Diakonissalaitoksen sairaalan ylilääkäri 1959–1964. HYKS:issä hän oli apulaisylilääkäri 1964–1972 ja Helsingin yliopistossa korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti 1967–1972, apulaisprofessori 1972–1985 ja vt. professori 1973–1974. Grahnella oli myös useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Hän oli yksi lääkärikeskus Dextran, sittemmin osa Pihlajalinnaa, perustajista ja toimi pitkään yhtiön hallituksessa.