| Berthold II | |
|---|---|
 Berthold II ja hänen vaakunansa, kuva noin vuodelta 1800 |
|
| Zähringenin herttua | |
|
1092 – 1098
|
|
| Edeltäjä | Berthold I |
| Seuraaja | Berthold III |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1050 Freiburg im Breisgau, Baden-Württemberg, Saksa |
| Kuollut | 12. huhtikuuta 1111 Schwaben, Chemnitzer Land, Sachsen, Saksa |
| Arvonimi | maakreivi |
| Vanhemmat | Isä: Berthold I, äiti: Richwara von Kärnten |
| Puoliso | Agnes von Rheinfelden |
| Lapset | Berthold III von Zähringen, Konrad von Zähringen |
| Tiedot | |
| Dynastia | Zähringenin herttuat |
Berthold II (nimi kirjoitetaan myös Berchtold) (n.1050 Freiburg im Breisgau, Baden-Württemberg, Saksa – 12. huhtikuuta 1111 Schwaben, Chemnitzer Land, Saksi), Zähringenin herttuoiden sukua, oli maakreivi ja Švaabian herttua vuosina 1092–1098.
Berthold II oli Zähringenin herttuoiden suvun perustajana pidetyn Berthold I:n poika. Isänsä lailla hän tuki Rudolf von Rheinfeldeniä, Henrik IV:n vastakuningasta, ja meni 1079 naimisiin tämän Agnes-tyttären kanssa, joka myöhemmin jäi Rheinfeldenin suvun ainoaksi perilliseksi. Kun paavi Gregorius VII nimitti Bertholdin veljen Gebhardin Konstanzin piispaksi, Berthold sai yhä suuremman vaikutusvallan ja nousi Švaabian herttuaksi 1092. Lähelle Zähringenin linnaa hän perusti Freiburgin, jolle hänen poikansa Konrad myöhemmin (1120) myönsi kaupunginoikeudet. Kiista Henrik IV:n ja Saksan ylimystön kesken ratkesi lopulta siten, että keisarin nimittämä Hohenstaufen-sukuinen Švaabian herttua Friedrich I sai pitää arvonsa, mutta Zähringenin herttuoilla säilyivät laajat maaomistukset myös Švaabian alueella.
