Temppeliviikuna on aluksi päällyskasvi, mutta juurtuu iän myötä maahan ja kasvaa 15–25 metriä korkeaksi, leveälatvaiseksi puuksi. Sillä on leveät, harmaanruskeat oksat, jotka ovat nuorena hienokarvaiset. Runko on 30–50 senttimetriä paksu ja harmaa kuori sileä tai pystysuunnassa uurteinen.
Nahkamaiset lehdet ovat soikeat tai kolmiomaiset ja kasvavat 9–17 senttimetriä pitkiksi ja 8–12 senttimetriä leveiksi. Ehyt- tai mutkalaitainen lehtilapa on hertta- tai kiilatyvinen ja pitkäsuippuinen tai otakärkinen. Lavan alapinta on vaaleampi kuin kiiltävän tummanvihreä yläpinta ja keskisuonen molemmin puolin on 2 tyvisuonta ja 5–7 sivusuonta. Ohut lehtiruoti on vähintään yhtä pitkä kuin lehtilapa ja kiinnittynyt puuhun nivelellä. Kiinnittymiskohdassa on pienet, soikeat korvakkeet, joiden kärjet ovat suippoja.
Temppeliviikuna kukkii maalis–huhtikuussa. Sen pienet hede- ja emikukat kätkeytyvät mehevien, vihreiden kukintolapakoiden eli viikunoiden sisälle. Sileäpintaiset, litteän pallon muotoiset lapakot ovat 1–1,5 senttimetrin mittaiset ja soikeiden suojuslehtien peittämät. Ne ovat kiinnittyneet yksittäin tai pareittain puun lehteviin oksiin.
Temppeliviikunan pölyttämiseen on erikoistunut tietty viikunapistiäislaji, jonka tieteellinen nimi on Blastophaga quadraticeps. Pistiäisnaaraat tunkeutuvat nuorten kukintolapakoiden sisälle lapakon päässä olevasta aukosta ja pölyttävät emikukat laskiessaan niihin munansa. Pölytyksen jälkeen lapakot kypsyvät touko–kesäkuussa punaisten pilkkujen täplittämiksi sinipunaisiksi hedelmiksi ja samanaikaisesti pistiäisen munista kehittyy ensin toukkia ja lopulta täysikasvuisia pistiäisiä. Pistiäiskoiraat kaivavat hedelmän seinämiin aukkoja, joiden kautta siitepölyä ja hedelmöittyneitä munia kantavat naarat voivat lähteä etsimään uusia lapakoita muniaan varten.
Temppeliviikuna menestyy kaikkialla tropiikissa 1500 metrin korkeudelle saakka.
Temppeliviikuna kulttuurissa
Buddhalaiset pitävät sitä pyhänä, sillä Siddhartha Gautaman sanotaan saavuttaneen nirvanan mietiskeltyään kuusi vuotta bodhipuun varjossa. Hindut puolestaan liittävät temppeliviikunan naisten hedelmällisyyteen ja uskovat, että Vishnu-jumala syntyi sen juurella.
Lähteet
↑Lakhey, P., Pathak, J., IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI):Ficus religiosaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1.2022.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.9.2022.(englanniksi)
