Brandon Flowers

Brandon Flowers
Brandon Flowers by Sarah Junker
Brandon Flowers by Sarah Junker
Henkilötiedot
Syntynyt21. kesäkuuta 1981 (ikä 45)
Las Vegas, Yhdysvallat
Ammatti muusikko, laulaja-lauluntekijä
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 2001–
Tyylilajit indie rock, alternative rock, new wave, heartland rock, post-punk revival, country
Soittimet koskettimet, syntetisaattori, piano, basso, kitara
Yhtyeet The Killers
Levy-yhtiöt Island, Vertigo, Marrakesh
Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Brandon Richard Flowers (s. 21. kesäkuuta 1981 Las Vegas, Yhdysvallat) on The Killers -yhtyeen laulaja ja keulahahmo. Hän soittaa lisäksi koskettimia, kitaraa ja bassoa.

The Killersin tuotannon lisäksi Flowers on julkaissut sooloalbumit Flamingo (2010), The Desired Effect (2015) ja Thrasher (2026).

Elämä ja ura

Tausta

Flowers syntyi Las Vegasissa, jossa hän myös asui kahdeksan ensimmäistä vuotta elämästään. Perhe muutti myöhemmin Utahiin, josta Brandon palasi takaisin Vegasiin 16-vuotiaana käydäkseen high schoolin loppuun. Nuorena hän myös työskenteli hotellipalvelijana Gold Coast Hotelissa ja parissa muussa lasvegasilaisessa hotellissa. Hän haaveili pysäköintipalvelun työntekijän työstä: ”Näin serkkujeni ja setieni elävän juomarahoilla ja elättävän koko perheensä niillä töillä. Tavoitteenani oli päästä töihin johonkin hienoon paikkaan, kuten Bellagioon. Pidin kovasti palvelualasta.”

Lapsena Flowers kuunteli paljon brittiläistä popmusiikkia, muttei unelmoinut muusikon urasta ennen kuin 19-vuotiaana, vaikka olikin soittanut koskettimia teini-iässä synthpop-yhtyeessä Blush Response. Hän on kertonut, että hänen kasvatuksensa salaisuus oli rakkaus musiikkiin, jota hänen isänsä kutsui ”country-westerniksi”. Hän sai nuorena veljeltään New Orderin, The Smithsin ja The Curen musiikkia, mutta isä soitti Willie Nelsonia, Merle Haggardia ja Johnny Cashia. Hän valitsi New Orderin, mistä on ollut tyytyväinen, mutta vanhemmiten on alkanut palata muuhunkin musiikkiin. Harkitessaan jo lähetyssaarnaajaksi ryhtymistä hän kuuli radiosta David Bowien kappaleen ”Changes”, mikä sai hänet kiinnostumaan yhtyeen perustamisesta.

Esiintymistyyli

Flowersin esiintymistyylissä on nähty vaikutteita muun muassa Bonolta ja Bruce Springsteeniltä. Springsteen on myös yksi Flowersin musiikillisista esikuvista. Flowersista tuli jo varhain tyyli-idoli pukeutumisensa ansiosta ja karismaattinen esiintyjä. Hän on kertonut olleensa alkuvuosina hyvin epävarma aitoudestaan ja roolistaan yhtyeen keulahahmona, ja esiintymisasuista tuli hänelle suojakuori. Hän voitti brittiläisen musiikkilehti NME:n Shockwaves NME Awardsin vuonna 2005 sarjoissa ”paras pukeutuja” ja ”seksikkäin mies”. GQ-lehti valitsi hänet vuoden 2008 tyylikkäimmäksi mieheksi. Vuonna 2010 Elton John asetti hänet neljänneksi omista sankareistaan kootulla listalla.

Sooloalbumit

Flowers julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Flamingo vuonna 2010. Nimi on peräisin Flamingo Roadilta, merkittävältä Las Vegasin valtakadulta, joka tosin sijaitsee kaukana Las Vegas Stripiltä. Flamingo Roadilla oli tärkeä asema Flowersin nuoruudessa: hän tapasi siellä puolisonsa, ja hänen ensimmäinen työpaikkansa golfkentällä oli lähistöllä. Kappaleessa ”Welcome to Fabulous Las Vegas” hän kertoo Las Vegasin varjopuolista. ”Magdalena” kertoo 60 mailin pyhiinvaellusmatkasta Nogalesista Magdalenaan Meksikossa. Yhteistyö tuottaja Brendan O’Brienin kanssa tuotti albumin ensimmäisen singlen, akustispainotteisen kappaleen ”Crossfire”.

Toisella sooloalbumilla The Desired Effect (2015) Flowers työskenteli Grammy-palkitun tuottajan Ariel Rechtshaidin kanssa. Sähkökitarat on korvattu rytmikkäillä pianokuvioilla, käsien taputuksilta kuulostavilla virvelirummuilla ja taustalaulajien melismoilla. Kappaleessa ”I Can Change” samplataan Bronski Beatin ”Smalltown Boy” -kappaletta, ja siinä on Neil Tennantin vokaaliosuus. Albumilla kuullaan valtava määrä erilaisia ​​syntetisaattorisoundeja. Pitchforkin kriitikon Jeremy D. Larsonin mielestä Rechtshaid ansaitsee kiitoksen siitä, että albumin mahtipontinen ja ylellinen soundi sopii täydellisesti yhteen Flowersin äänen kanssa. Larson kirjoittaa, että lopputulos toimii, kaikesta huolimatta, erinomaisesti.

Kolmas sooloalbumi, country-teemainen Thrasher ilmestyi elokuussa 2026. Flowers kertoi Times-lehdelle, että vaikka hänen musiikillinen painopisteensä onkin tällä hetkellä heartland, ”minusta ei voi koskaan ottaa pois synthpopia”. Hän myös paljasti harkinneensa musiikkiurasta luopumista.

Yksityiselämä

Flowers ei anna juurikaan tietoja yksityiselämästään julkisuuteen. Flowersin vanhemmat ovat osittain liettualaisia ja skotlantilaisia. Uskonnoltaan hän on mormoni. Flowersilla on neljä siskoa ja yksi veli. Hän on naimisissa ja hän kirjoitti ”My List” -kappaleen vaimolleen Tanalle. Parilla on kolme lasta, pojat Ammon (s. 2007), Gunnar (s. 2009) ja Henry (s. 2011).

Lähteet

  1. 1 2 3 Leahey, Andrew: Brandon Flowers Biography Allmusic.com. Viitattu 1.5.2012. (englanniksi)
  2. 1 2 Flowers, Brandon: Brandon Flowers speaks up for Las Vegas valet parkers neon.reviewjournal.com. 17.12.2016. Viitattu 1.9.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Hind, John: Brandon Flowers: ‘We Mormons should fast for 24 hours each month. I’m terrible at it’ theguardian.com. 15.10.2017. Viitattu 1.9.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 Zemler, Emily: Brandon Flowers says he’s considered quitting music: ‘How much longer do I want to do this?’ Rolling Stone. 4.8.2026. Viitattu 28.9.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 4 Sturges, Fiona: Elton's Heroes: No. 4 - Brandon Flowers Independent.co.uk. 1.12.2010. Viitattu 26.3.2012. (englanniksi)
  6. 1 2 McLean, Craig: Brandon Flowers: ‘I need to call Liam Gallagher to make sure he hasn’t been around my wife’ The Observer. 11.8.2026. Viitattu 15.9.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Savage, Mark: Brandon Flowers interview: 'I have a knack for pop' BBC. 19.5.2015. Viitattu 29.9.2026. (englanniksi)
  8. ↑ Scaggs, Austin: Q&A: Brandon Flowers Rolling Stone. 21.04.2005. Viitattu 29.9.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Shockwaves NME Awards – The Winners nme.com. 17.2.2005. Viitattu 31.8.2026. (englanniksi)
  10. ↑ Hayhoe, Beau: Brandon Flowers Is Dressing Like His Dad Nowadays. That's a Good Thing. esquire.com. 29.1.2021. Viitattu 1.9.2026. (englanniksi)
  11. ↑ McLean, Craig: Brandon Flowers: GQ's Most Stylish Man 2008 gq-magazine.co.uk. 4.9.2008. Viitattu 1.9.2026. (englanniksi)
  12. ↑ Sexton, Paul: Desired Effects: Killer Rock Frontman, Brandon Flowers udiscovermusic.com. 21.6.2023. Viitattu 1.9.2026. (englanniksi)
  13. ↑ Scaggs, Austin: The Killers' Brandon Flowers: Why I'm Going Solo Rolling Stone. 25.6.2010. Arkistoitu 28.6.2010. Viitattu 28.9.2026. Web archive 2010.
  14. ↑ “60 Miles of Sacred Road” from Nogales to Magdalena de Kino in a Song padrekino.org. 5.10.2016. Viitattu 28.9.2026. (englanniksi)
  15. ↑ Larson, Jeremy D.: The Desired Effect Pitchfork. 20.5.2015. Viitattu 28.9.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Laudadio, Marisa: The Killers Singer Brandon Flowers, Wife Have a Son People.com. 16.7.2007. Viitattu 1.10.2013. (englanniksi)
  17. ↑ Michaud, Sarah & Laudadio, Marisa: Brandon Flowers Welcomes Son Henry People.com. 5.4.2011. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 1.10.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla