Bubit

Bubien etninen lippu.

Bubit ovat bantukieltä puhuva kansa Päiväntasaajan Guineassa. He ovat Biokon saaren kantaväestöä. Bubeja arvioidaan olevan noin 25 000 henkeä.

Bubit ovat muuttaneet Biokolle ilmeisesti nykyisen Kamerunin alueelta useita vuosisatoja sitten. 1800-luvun tautiepidemiat vähensivät heidän lukumääränsä huomattavasti. Bubit vastustivat espanjalaisten siirtomaaisäntien määräämää pakkotyötä ja nousivat kapinaan vuonna 1907. Espanjalaiset toivat plantaaseilleen työntekijöitä Afrikan mantereelta, minkä seurauksena bubit muodostavat enää alle 10 prosenttia Biokon väestöstä (toisen tiedon mukaan noin 15 %). Francisco Macías Ngueman hirmuhallinnon aikana bubit joutuivat vainon kohteeksi. He kapinoivat jälleen vuonna 1998.

Kansan perinteisiä elinkeinoja ovat trooppiseen kaskiviljelyn perustuva maatalous, öljypalmun hedelmien keräily, metsästys ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat jamssi, banaani, hirssi, riisi, kahvi ja kaakao. Käsitöistä kehittynein on puunleikkaus.

Bubit asuvat nelikulmaisista puisista majoista koostuvissa tiiviissä kylissä. Perinteinen vaatetus on vaihtunut eurooppalaiseen. Ruokavalio koostuu etupäässä kasvisruoista.

Yhteiskuntajärjestyksen perustana ovat suurperheet, matrilineaariset suvut, kyläyhteisöt ja salaseurat. Bubit jakautuvat useisiin paikallisryhmiin. Valtaosa kansasta on katolisia ja loput protestantteja tai perinteisten uskomusten harjoittajia.

Lähteet

  1. 1 2 3 Olson, James S.: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary, s. 113. Westport: Greenwood Press, 1996. ISBN 0-313-27918-7 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ New Encyclopedia of Africa, volume 5, s. 375. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31459-4
  3. ↑ Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 125. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 125–126. New York: Facts on File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa, s. 236. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1091-3
  6. ↑ Worldmark Encyclopedia of the Nations, twelfth edition, volume 2: Africa, s. 238. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1091-3
  7. 1 2 3 Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 113. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.