Byrokratialoukku tarkoittaa sosiaaliturvaan liittyvää ennakoimattoman etuusbyrokratian luomaa tilannetta, jossa sosiaalietuuksien maksaminen katkeaa siksi että kansalainen on ottanut vastaan jonkin lyhytkestoisen työn. Byrokratialoukkuun liittyy se, että kansalainen saa useita eri sosiaalietuuksia joilla on eri määräytymisperusteet. Byrokratialoukkujen purkamisella viitataan pyrkimykseen, jossa ihmisen ei tarvitse pelätä tukien katkeavan siksi, että hän ottaa jonkin työurakan vastaan. Byrokratialoukut sopivat huonosti yhteen osa-aikatyön ja tilapäisen työn kanssa, joiden odotetaan tulevaisuudessa yleistyvän.
Byrokratialoukku sisältää sekä objektiivisia että subjektiivisia aika-, vaiva- ja rahakustannuksia. Toinen byrokratialoukun osa on sekä objektiivinen että subjektiivinen epävarmuus maksuaikataulusta ja rahamäärästä. Subjektiivisella epävarmuudella tarkoitetaan henkilön omia tietoja, kokemuksia ja luuloja ja siihen vaikuttaa lähipiiristä kuullut tarinat. Työttömänä työskenteleminen edellyttää paljon paperityötä (paperisodan pelko), monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä tekee asioista vaikeampia, lisäksi on tietämättömyyttä siitä kuinka tuet muuttuvat ansiotulojen vaikutuksesta. Monimutkaiseen sosiaaliturvajärjestelmään viitataan myös sanalla tukiviidakko. Lisäksi virkailijan tekemän inhimillisen virheen mahdollisuutta on mahdoton poistaa prosessista.
Yksinkertaistamalla ja automatisoimalla sosiaaliturvaa voi purkaa byrokratialoukkuja.
SAK:n Jarkko Elorannan mielestä byrokratialoukku on sosiaaliturvassa suurempi ongelma kuin kannustinloukku. Kelan työntekijöiden mukaan byrokratialoukkuja on purettava. Tammikuussa 2019 käyttöönotetun kansallisen tulorekisterin avulla on tarkoitus purkaa byrokratialoukkuja siten, että Kela saa ajantasaiset tiedot kansalaisen palkkatiedoista, mikä tarkoittaa että kansalaisen ei tarvitse enää toimittaa palkkatuloistaan liitteitä. Tulorekisteriä voi jatkokehittää. Tutkija Ville-Veikko Pulkan mielestä kansallinen tulorekisteri ei poista byrokratialoukkuja. Se voi myös lisätä niitä.
Valtioneuvoston tutkimusartikkelissa todetaan, että byrokratialoukkujen vaikutuksista työllisyyspäätöksiin ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Lisäksi tutkimusartikkelissa todetaan, että tutkijoilla ei ole tiedossa kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta yhtään tutkimusta, jossa suoraan tutkittaisiin etuusbyrokratian vaikutusta työntekopäätöksiin.