Carla Bley

Carla Bley Porissa 1978.

Carla Bley (alkujaan Lovella May Borg, uransa alussa Karen Borg, 11. toukokuuta 1936 – 17. lokakuuta 2023) oli yhdysvaltalainen jazzpianisti ja -säveltäjä. Hän oli keskeinen hahmo 1960-luvun free jazz -liikkeessä ja tuli tunnetuksi muun muassa jazzoopperallaan Escalator over the Hill (1971).

Elämä

Carla Bley syntyi Oaklandissa, Kaliforniassa. Perheen isä soitti urkuja kirkossa, ja Bley kertoo olleensa kiinnostunut pianonsoitosta mutta vielä kiinnostuneempi rullaluistelusta, eikä koskaan opiskellut musiikkia muodollisesti. Hän jätti koulun kesken 15-vuotiaana ja muutti talvella 1955 New Yorkiin, jossa onnistui saamaan työpaikan Birdland-jazzklubilla tupakanmyyjänä ja ”kuunteluoppilaana”. Siellä hän tutustui tulevaan aviomieheensä, kanadalaiseen jazzpianisti Paul Bleyhin, joka ensimmäisenä levytti Carla Bleyn tekemän sävellyksen vuonna 1958. He erosivat 1967, mutta Carla Bley piti ex-miehensä sukunimen.

Vuonna 1965 Carla Bley perusti trumpetisti Michael Mantlerin kanssa Jazz Composers Workshopin, josta syntyi Mantlerin johtama Jazz Composers Orchestra. Sen solisteina esiintyivät muiden muassa Charlie Haden, Don Cherry, Roswell Rudd, Cecil Taylor ja monet muut New Yorkin avantgarde-jazzin huippunimet. Jazz Composers Orchestra oli mukana myös Escalator over the Hill -projektissa.

Vibrafonisti Gary Burtonin albumi A Genuine Tong Funeral (1967) oli ensimmäinen Carla Bleyn kokonaan säveltämä. Sittemmin albumeja on kertynyt kolmisenkymmentä.

Carla Bley johti vuosikymmenet omia keskisuuria orkestereitaan ja teki sille usein huumoriakin sisältäviä sävellyksiä ja sovituksia. Omien projektiensa ohella Bley teki yhteistyötä useiden muusikoiden kanssa. Hänellä oli keskeinen osa muun muassa Pink Floydin rumpalin Nick Masonin sooloalbumilla Nick Mason’s Fictitious Sports (1981).

Bley vieraili yhtyeineen Validi Karkia -klubilla Porissa 2019, Pori Jazz -festivaaleilla vuosina 1978 ja 2006,, Tampere Jazz Happeningissä 1983 ja 2015, Espoon April Jazzissa 1993, Helsingissä Vanhalla 1983 ja Tavastialla 1997 sekä Oulun Madetoja-salissa 2009.

Diskografiaa

Yhtyeenjohtajana

Yhteistyöprojekteja

Lähteet

  1. ↑ Turner, Charles: Bley, Carla (Lovella May Borg) (Arkistoitu – Internet Archive), Encyclopedia of Jazz Musicians, jazz.com. Viitattu 30.10.2015.
  2. ↑ https://www.radiofrance.fr/francemusique/la-compositrice-et-jazzwoman-carla-bley-est-decedee-6480290
  3. 1 2 Berendt, Joachim: The Jazz Book, From New Orleans to Jazz Rock and Beyond, revised edition, s. 285, 410–411. Paladin Books, 1984. ISBN 0-586-08474-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.7.2013.
  4. 1 2 3 Uusitorppa, Harri: Jazz-suuruus haluaa pysyä taustalla, Helsingin Sanomat 30.10.2015.
  5. ↑ Paul Bley (Arkistoitu – Internet Archive), The Canadian Encyclopedia. Viitattu 30.10.2015.
  6. ↑ Ikä painoi mutta henki leijaili – Carla Bley Trio loisti Porin-keikallaan Soundi.fi. Viitattu 17.6.2020.
  7. ↑ Jouko Turunen: Hyvätasoisen festivaalin huippu: The Carla Bley Band. Soundi, 8/1978, s. 13.
  8. ↑ Historia: Esiintyjät C Pori Jazz. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 20.7.2013.
  9. ↑ Tampere Jazz Happening: Historia Tampere Music Festivals. Arkistoitu 20.7.2013. Viitattu 20.7.2013.