Cativa-prosessi on etikkahapon valmistamiseen käytetty menetelmä. Menetelmässä lähtöaineena käytetään metanolia ja hiilimonoksidia. Cativa-prosessin kehittivät BP:n tutkijat 1990-luvulla ja nykyään se on tärkein teollisen mittakaavan etikkahapon valmistusmenetelmä ja se on suurelta osin korvannut aikaisemmin käytetyn Monsanto-prosessin.
Cativa-prosessi muistuttaa reaktiomekanismiltaan Monsanto-prosessia. Erona on, että katalyyttinä reaktiossa käytetään Monsanto-prosessissa käytetyn rodiumkompleksin sijaan iridiumkompleksia esimerkiksi dijododikarbonyyli-iridaatti(I)a ([Ir(CO)2I2]−). Iridiumkompleksi on rodiumkompleksia halvempi ja katalyyttinä noin viisi kertaa tehokkaampi.
Cativa-prosessin yksinkertaistettu mekanismi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa metanoli reagoi vetyjodidin kanssa muodostaen jodimetaania. Jodimetaani reagoi hapettavalla additiolla iridiumkompleksin (alla olevassa kuvassa 1) kanssa, jolloin iridium hapettuu hapetusluvulta +I hapetusluvulle +III. Tällöin muodostuu kompleksi 2. Hiilimonoksidi korvaa tästä kompleksista yhden jodoligandin ja muodostuu uusi kompleksi 3. Tämä kompleksi hajoaa iridiumin katalysoimana muodostaen asetyylikompleksin 4. Reaktio on tyypiltään insertioreaktio. Tämä kompleksi reagoi pelkistävällä eliminaatiolla, jolloin muodostuu asetyylijodidia. Asetyylijodidi hydrolysoidaan, jolloin muodostuu etikkahappoa ja vetyjodidia. Etikkahappo erotetaan ja vetyjodidi voidaan käyttää edelleen jodimetaanin valmistamiseen metanolista.