Chợ Lớn

Chợ Lớn, usein historiallisesti Cholon, on Vietnamin entinen kaupunki ja Hồ Chí Minhin kaupungin eli Saigonin nykyinen kaupunginosa. Se sijaitsee Bến Nghén kanavan varrella Hồ Chí Minhin keskustan länsipuolella. Chợ Lớn tunnetaan vietnaminkiinalaisten asuinalueena ja historiallisesti tärkeänä kauppa- ja kulttuurikeskuksena. Se on yksi maailman suurimmista kiinalaiskortteleista.

Chợ Lớn sijaitsee Hồ Chí Minhin kaupungin entisten piirien 5 ja 6 alueella. Vuoden 2025 hallinnollisessa uudistuksessa piirit lakkautettiin ja perustettiin Chợ Lớnin suuralue. Sen pinta-ala on 1,67 neliökilometriä, ja siellä on 85 066 asukasta (vuonna 2025).

Historia

Chợ Lớn sai alkunsa kyläasutuksena, jonka perustivat 1600-luvulla Qing-dynastiaa paenneet kiinalaiset maahanmuuttajat (Minh Hương). He puhuivat kantoninkiinaa, mutta omaksuivat vietnamilaisia tapoja. Maahanmuuton myötä seudun kiinalaisväestö kasvoi, ja paikalle perustettiin aiempaa suurempi markkinapaikka, jonka vietnaminkieliseksi nimeksi tuli Chợ Lớn, kirjaimellisesti ’suuri tori’. Kiinaksi paikkakunta tunnetaan nimellä 堤岸, jonka vietnamilainen lukutapa on Đề Ngạn, vietnamilainen translitteraatio kantoninkiinasta vuorostaan Thày Ngòn. Erään hypoteesin mukaan tämä saattaisi olla myös nimen Saigon alkuperä.

Chợ Lớn kehittyi kaupallisena ja uskonnollisena keskuksena. Siellä myytiin kalaa, suolaa ja riisiä, ja siitä tulikin koko Vietnamin eteläosien tärkein riisin kauppapaikka. Jo 1700-luvulla Chợ Lớniin rakennettiin kiinalaisia temppeleitä, kuten Giác Lâmin temppeli vuonna 1744 ja Bà Thiên Hậun temppeli vuonna 1760. Vuosisadan lopun sisällissota oli Chợ Lớnin asukkaille tuhoisa: vuonna 1778 Tây Sơn -kapinalliset surmasivat siellä jopa 10 000 kiinalaista kauppiasta perheineen. Hyökkäys toistui vuonna 1782.

Ranskan siirtomaakaudella vuonna 1865 Chợ Lớnistä tehtiin kaupunki. Saigonin ja Chợ Lớnin välille avattiin vuonna 1881 höyryllä toimiva raitiotielinja, Indokiinan ensimmäinen. Sille rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin kilpaileva linja, joka kulki Bến Nghén kanavan vartta pitkin. Molemmat linjat lakkautettiin lopulta 1950-luvulla. Vuonna 1931 Saigon ja Chợ Lớn liitettiin yhteen yhdistelmänimellä Saigon–Chợ Lớn, mutta Vietnamin itsenäistyttyä vuonna 1955 Chợ Lớn otettiin pois kaupungin nimestä.

Chợ Lớnin kaupungin kartta vuodelta 1874
Saigonin ja Chợ Lớnin kaupungit vuonna 1923
Katu (Rue de Canton) Chợ Lớnissä 1900-luvun alussa
Kanava, 1900-luvun alku

Kaupunkikuva ja rakennukset

Chợ Lớn on rakentunut Bến Nghén kanavan varrelle Hồ Chí Minhin kaupungin entisten piirien 5 ja 6 alueelle. Kaupunginosassa on säilynyt monia vanhoja temppeleitä, kiltataloja ja kaupunkitaloja. Kiinalaisvaikutteista arkkitehtuuria on nähtävillä esimerkiksi Hào Sỹ Phườngin, Mã Xa Hạngin ja Tuệ Huê Lýn kujilla. Hào Sỹ Phườngin kujalla on säilynyt kaksikerroksisten asuinrakennusten kokonaisuus, jonka rakennutti vauras liikemies vuonna 1910. Merkittäviä uskonnollisia rakennuksia ovat muun muassa merenjumalatar Mazulle omistettu Bà Thiên Hậun temppeli, Nhị Phủn kiltatalo eli Ông Bổnin temppeli, joka on fujianinkiinalaisten keskus, ja Nghĩa Anin kiltatalo eli Ôngin temppeli, joka toimii vuorostaan chaozhoulaisten kokoontumispaikkana. Vanhimpiin temppeleihin kuuluu Ôn Lăngin kiltatalo eli Quan Âmin temppeli vuodelta 1740. Eri temppeleillä on omat kuukalenterin mukaiset juhlapäivänsä. Esimerkiksi Bà Thiên Hậun festivaali kuukalenterin 3. kuun 23. päivänä tuo Chợ Lớnin kaduille suuren kulkueen, johon kuuluu leijonatanssia ja lohikäärmeveneitä. Lyhtyfestivaali kaupunginosassa järjestetään 1. kuun 15. päivänä.

Kaupankäynti on voimakkaasti läsnä alueen katukuvassa. Suurin kauppahalli on 1920-luvun lopulla rakennettu Bình Tâyn kauppahalli, jossa on yli 1 400 liikettä. An Đôngin kauppahalli on vuorostaan suuri muodin ja tekstiilien tukkukauppa. Muita toreja ovat Phùng Hưng, joka tunnetaan korkealuokkaisesta ruoasta ja kiinalaisista erikoisuuksista, tekstiilien kauppaan keskittynyt Soái Kình Lâm ja korukaupan keskus Thiếc. Paperilyhtyjen valmistus ja myynti on keskittynyt Lương Như Hộcin kadulle, joka on vaikuttavimmillaan keskisyksyn juhlan aikaan. Myös perinteisiä lääkkeitä myyvät liikkeet ovat sijottuneet oman katunsa varrelle, ja Chợ Lớnissä niitä on yli 120.