Commonitorium on Vincentius Lerinumilaisen kirjoittama harhaoppeja käsittelevä teologinen teos 400-luvulta, joka keskittyy Raamatun ja tradition, opin muuttumattomuuden ja opin kehityksen välisiin teemoihin.
Teoksen tekijä kirjoittaa nimellä Peregrinus, mutta Gennadius Marseilleslainen liittää teoksen Île Saint-Honoratin Lerinsin luostarin gallialaiseen munkkiin Vincentiukseen. Teos on kirjoitettu kolme vuotta kolmannen ekumeenisen kirkolliskokouksen, Efesoksen kirkolliskokouksen jälkeen ja seitsemäntoista vuotta ennen ekumeenista Khalkedonin kirkolliskokousta.
Teoksessa kirjoittaja esittää säännön, jota on kutsuttu myös ”Vincentiuksen kaanoniksi”. Se määrittelee katolisen uskon siksi, ”johon on uskottu kaikkialla, aina ja kaikkien toimesta” (lat. Quod ubique, quod semper, quod ab omnibus creditum est), eli uskon universaalisuuden, muinaisuuden ja konsensuksen. Suuri osa teoksesta keskittyy tämän havainnollistamiseen ja soveltamiseen, käsitellen erilaisia harhaoppeja. Athanasioksen uskontunnustuksen ja Commonitoriumin joidenkin kappaleiden sisällön ja muodon välillä on olemassa selvä yhteys.
Tekijä käsittelee opin kehitystä luvussa 23. Yleisesti kirjoittaja ei pidä traditiota Raamatusta eristettynä tekijänä, vaan läheisesti Raamatun auktoriteettiin liittyvänä. Teoksen kirjoittajan näkemyksen traditiosta ja opin kehityksestä on katsottu sopivan yhteen myös yksin Raamattu -periaatteen kanssa.
Keskeisiin raamatunkohtiin, joita teos selittää, kuuluvat muun muassa: