Corpus Hippocraticum

Corpus Hippocraticum
Ristin muotoon kirjoitettu Hippokrateen vala bysanttilaisessa käsikirjoituksessa 1100-luvulta.
Ristin muotoon kirjoitettu Hippokrateen vala bysanttilaisessa käsikirjoituksessa 1100-luvulta.
Kirjailija Hippokrates sekä useat muut
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre kokoelma lääketieteellisiä tutkielmia
Julkaistu 400–300-luvut eaa.
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Corpus Hippocraticum on Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma, joka sisältää noin 70 antiikin kreikkalaista lääketieteellistä teosta. Ne ovat syntyneet useamman eri vuosisadan aikana, ja niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia henkilöitä. Suurimman osan kirjoittajasta ei ole tietoa.

Teosten aiheet voidaan jakaa neljään pääryhmään: diagnostiikka, anatomia ja fysiologia, terapeutiikka sekä yleiset ohjeet lääkäreille. Teoksissa käsitellään myös muun muassa lääketieteen etiikkaa sekä lääketieteen suhdetta muihin aloihin, kuten filosofiaan. Tunnetuin hippokraattisista teoksista on Hippokrateen vala.

Historia

Kokoelman synty

Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin eli hippokraattiseen tekstikorpukseen luetut teokset ovat sekä sisällöltään, iältään että tyyliltään vaihtelevia, ja siksi ne eivät voi olla peräisin yhdeltä henkilöltä. Ne ovat selvästi syntyneet useamman eri vuosisadan aikana, ja niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia henkilöitä, joilla on ollut erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia.

Yhdestäkään kokoelman teoksesta ei voida varmuudella sanoa, että se olisi Hippokrateen itsensä kirjoittama. Usein kuitenkin katsotaan, että ainakin jotkut kokoelman teoksista voisivat olla peräisin Hippokrateelta itseltään, mutta tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, mitkä. Ainakin yhden kokoelman teoksista on ehkä kirjoittanut Hippokrateen vävy Polybos. Osan teoksista arvellaan syntyneen Hippokrateen koulukunnassa myöhemmin, mahdollisesti satoja vuosia Hippokrateen kuoleman jälkeen. Antiikin aikana teokset laitettiin kuitenkin Hippokrateen nimiin, koska niiden sisältämät opetukset seuraavat hänen pääperiaatteitaan. Usein puhutaan kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi ”Hippokrateen kirjoituksista” tai ”hippokraattisista kirjoituksista”. Kysymys siitä, mitkä näistä teoksista olisivat mahdollisesti Hippokrateen itsensä kirjoittamia, tunnetaan hippokraattisena ongelmana.

Kuvitettu alkukirjain Hippokrateen Aforismien käsikirjoituksesta 1300-luvulta. Torveen puhaltava demoni saattaa olla sairauden vertauskuva.

Teoskokoelma on toimitettu mahdollisesti Aleksandrian kirjastossa hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. Myöhemmin sen toimittivat uudestaan Dioskurides ja Artemidoros Kapiton ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Monet lääkärit, kuten Herofilos, Apollonios Kitionlainen ja antiikin merkittävin hippokraatikko Galenos, kirjoittivat teoksiin kommentaareja. Nykyisen muotonsa hippokraattisten kirjoitusten kokoelma sai vasta renessanssiajalla, kun sekalaisten käsikirjoitusten välittämät tekstit painettiin kirjoiksi.

Tekstilaitokset

Koko tekstikorpuksen editio princeps eli ensimmäinen painettu laitos oli latinankielisenä käännöksenä vuonna 1525 (fol.). Sen toimitti Marcus Fabius Calvus Roomassa. Ensimmäisen kokonaisen kreikankielisen laitoksen painoi Aldus Manutius Venetsiassa heti seuraavana vuonna (1526, fol.). Se oli painettu käsikirjoituksista ilman, että kirjureiden virheisiin olisi juurikaan tehty korjauksia. Ensimmäinen laitos, jota voidaan kutsua edes jollakin tavalla kriittiseksi laitokseksi, oli Girolamo Mercurialen (Hieronymus Mercurialis) tekemä (Venetsia, 1588, fol.). Sen syrjäytti jo pian Anuce Foësin (Anutius Foesius) laitos (Frankfurt am Main, 1595, fol.), joka oli pitkään paras täydellinen laitos. Muista mainittakoon vielä Jan Antonides van der Lindenin laitos (Lugdunum Batavorum = Leiden, 1665, 2 osaa, 8vo.). Kaikki kolme viimeksi mainittua pitivät sisällään sekä kreikankielisen tekstin että latinankielisen käännöksen. René Chartier julkaisi laitoksen, joka käsitti sekä Hippokrateen että Galenoksen teokset (Pariisi, 1638–1689). Samoin teki Karl Gottlob Kühn (Leipzig, 1827, 3 osaa).

Merkittävimpiin uudenaikaisempiin laitoksiin kuuluu Émile Littrén toimittama versio, jonka ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1839 ja viimeinen vuonna 1861. Se sisältää uuden, käsikirjoituksia yhdistelemällä korjatun tekstin ja ranskankielisen käännöksen sekä johdannon ja paljon tieteellisiä ja filologisia huomioita. Laitos on oppinut mutta kuitenkin joskus epätäsmällinen. Huomattava on myös Franz Z. Ermerinsin toimittama laitos (Utrecht, 1859–1864).

Vuodesta 1967 on ilmestynyt tärkeä nykyaikainen laitos Collection Budé -kokoelmassa Jacques Jouannan johdolla. Se sisältää kreikankielisen tekstin, ranskankielisen käännöksen sekä kommentaarin. Merkittäviin kaksikielisiin laitoksiin kuuluu myös Corpus medicorum Graecorum -kokoelmassa julkaistu saksan- ja ranskankieliset käännökset sisältävä laitos. Sitä julkaisee Berliinissä Akademie Verlag.

Sisältö

Hippokraattisiin teoksiin lukeutuu oppikirjoja, luentoja, tutkielmia, muistiinpanoja ja filosofisia esseitä erilaisista lääketieteellisistä aiheista, ilman mitään erityistä järjestystä. Teokset on kirjoitettu erilaisille yleisöille, sekä ammattilaisille että maallikoille, ja ne on joskus kirjoitettu päinvastaisista näkökulmista; kokoelmaan kuuluvien teosten esittämien näkemysten välillä on joskus merkittäviäkin ristiriitoja.

Eräs merkittävä osa teoksista sisältää tapauskertomuksia, yhteensä 42 kappaletta. Näistä suurin osa, 25, johti potilaan kuolemaan. Suurin osa teosten kuvaamista taudeista on luonteeltaan endemisiä: vilustumisia, ravitsemukseen liittyviä, keuhkokuumeita jne.

Kieli ja tyyli

Koko tekstikorpus on kirjoitettu joonialaisella murteella, vaikka Kos sijaitsi alueella, jossa puhutaan doorilaista murretta. Tätä voi verrata siihen, että renessanssiajan tieteilijät käyttivät teoksissaan latinaa oman kansankielensä sijaan.

Kokoelman kirjoitustyyliä on arvostettu kauan, ja sitä on kuvattu selkeäksi, tarkaksi ja yksinkertaiseksi. Sitä on pidetty myös objektiivisena ja ytimekkäänä, vaikkakin myös koruttomana ja totisena. Kaikkia kokoelman teoksia ei ole kirjoitettu tällaisella ”lakonisella” tyylillä, mutta suurin osa on; tällaisen tyylin käyttäminen oli hippokraattinen käytäntö.

Hippokrateen vala

Pääartikkeli: Hippokrateen vala

Tunnetuin teos hippokraattisten tekstien joukossa on Hippokrateen vala, joka on merkittävä virstanpylväs lääketieteen etiikassa. Vala on sekä filosofinen että käytännöllinen; se ei käsittele pelkästään abstrakteja periaatteita, vaan myös sellaisia käytännöllisiä asioita kuten munuaiskivien poistamista tai opettajan auttamista taloudellisesti. Vala on monimutkainen eikä se todennäköisesti ole yhden henkilön kirjoittama. Valaa käytetään edelleen, mutta ei useinkaan ikänsä vuoksi alkuperäisessä muodossaan.

Luettelo teoksista

Corpus Hippocraticumin laitos Magni Hippocratis medicorum omnium facile principis, opera omnia quae extant, 1657.

Teoksia on jaoteltu useilla eri tavoilla. Littré on jaotellut ne seuraavasti:

Luokka I – teokset, joita on pidetty aitoina Hippokrateen teoksina

Luokka II – Polyboksen teokset

Luokka III – Hippokratesta varhaisemmat teokset

Luokka IV – Hippokrateen koulukunnan kirjoitukset, Hippokrateen aikalaiset tai oppilaat

Luokka V – teokset, jotka ovat vain poimintoja ja muistiinpanoja

Luokka VI – tuntemattoman ennen Aristotelesta eläneen tekijän tutkielmat, jotka muodostavat omanlaisensa kirjoitusten joukon

Luokka VII – mahdollisesti Leofaneen teokset

Luokka VIII – Hippokratesta myöhäisemmät teokset, kirjoitettu suunnilleen Aristoteleen ja Praksagoraan aikana

Luokka IX – joukko tutkielmia, katkelmia ja kokoomateoksia, joita kukaan antiikin aikainen kriitikko ei lainaa

Luokka X – nykyisin kadonneet teokset, jotka ovat kuuluneet kokoelmaan

Luokka XI – apokryfiset kirjoitukset, kirjeet ja keskustelut

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Ahonen, Marke: ”Johdanto”. Teoksessa Hippokrates 2021, s. 7–42.
  2. 1 2 3 4 5 Cartwright, Mark: Hippocrates World History Encyclopedia. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Singer & Underwood 1962, s. 27–28.
  4. ↑ Smith, William: ”Polybus (7)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑
    • Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Hippocrates”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.
  6. 1 2 3 4 5 6 Smith, William: ”Hippocrates (17)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. 1 2 Rutkow 1993, s. 23.
  8. 1 2 Jones 1868, s. 62–63.
  9. ↑ Garrison 1966, s. 95.
  10. ↑ Jones 1868, s. 51.
  11. ↑ Jones 1868, s. 23.
  12. ↑ Garrison 1966, s. 99.
  13. ↑ Jones 1868, s. 10.
  14. ↑ Adams 1891, s. 18.
  15. ↑ Jones 1868, s. 217.
  16. ↑ Garrison 1966, s. 96.
  17. ↑ Hippocrates & Adams, Francis: The genuine works of Hippocrates. The Sydenham Society, 1849. Teoksen verkkoversio.
  18. ↑ Watson, John: The medical profession in ancient times: an anniversary discourse delivered before the New York Academy of Medicine, Nov. 7, 1855. Baker & Godwin, 1856. Teoksen verkkoversio.
  19. ↑ Hippocrates; Jones, W. H. S. (toim.): Hippocrates Collected Works I Perseus. Viitattu 25.11.2009.

Kirjallisuutta

Suomennokset

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

Aiheesta muualla