| Davide Rebellin | |
|---|---|
Davide Rebellin Saksan ympäriajossa 2005 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1971 |
| Kuollut | 30. marraskuuta 2022 (51 vuotta) |
| Kansalaisuus | |
| Pyöräilijä | |
| Lempinimi | Tintti |
| Pituus | 171 cm |
| Paino | 63 kg |
| Joukkue | Sovac |
| Laji | maantie |
| Rooli | ajaja |
| Ajajatyyppi | klassikkojen erikoismies |
| Ura | |
| Ammattilaisjoukkue(et) | |
| 1992–1994 1995 1996 1997 1998–1999 2001–2001 2002–2008 2009 2011 2012 2013–2014 2015–2016 2017 2018– |
MG Bianchi Maglificio MG-Technogym Polti Française des Jeux Polti Liquigas-Pata Gerolsteiner Diquigiovanni - Androni Giocattoli Miche-Guerciotti Meridiana-Kamen CCC Polsat Polkowice CCC-Sprandi-Polkowice Kuwait-Cartucho.es Sovac |
| Suurimmat voitot | |
|
Liège–Bastogne–Liège 2004 |
|
|
Tiedot päivitetty: 23. tammikuuta 2019 |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.daviderebellin.it | |
Davide Rebellin (9. elokuuta 1971 San Bonifacio, Italia – 30. marraskuuta 2022) oli italialainen maantiepyöräilijä, joka kilpaili ammattilaisena vuosina 1992–2022. Rebellin menestyi etenkin yhden päivän klassikkokilpailuissa. Hän voitti La Flèche Wallonne -kilpailun kolmesti vuosina 2004, 2007 ja 2009. Lisäksi hän voitti Liège–Bastogne–Liègen ja Amstel Gold Racen vuonna 2004. Etappiajoista hän voitti Tirreno–Adriaticon vuonna 2001 ja Pariisi–Nizza-ajon vuonna 2008. Italian ympäriajossa hän onnistui saamaan yhden etappivoiton vuonna 1996.
Rebellin kuoli marraskuussa 2022 jäätyään pyörälenkillä kuorma-auton alle.
Jo vuonna 1997 Rebellin oli voittanut maailmancupin syyskilpailut Züri-Metzgeten ja Clásica de San Sebastiánin, ja vuonna 2001 hän oli ykkönen alkukauden etappikilpailussa Tirreno–Adriatico sekä 2003 Rund um den Henninger Turm -klassikossa.
Rebellin muistetaan parhaiten erittäin hyvin sujuneesta vuodesta 2004, jolloin hän Gerolsteiner-tallin joukkueessa voitti kaikkiaan seitsemän kilpailua, mukaan lukien Amstel Gold Race, La Flèche Wallonne ja Liège–Bastogne–Liège -kilpailut. Hän sijoittui myös toiseksi useissa merkittävissä kilpailuissa, kuten Pariisi-Nizza ja Clásica de San Sebastián. Hän ei kuitenkaan kyennyt voittamaan UCI:n maantiepyöräilyn maailmancupia.
Rebellin osallistui Gerolsteiner-tallin joukkueessa vuoden 2005 Ranskan ympäriajoon. Kaudella hän menestyi kohtuullisesti, ollen muun muassa toinen Vuelta al País Vasco -etappikilpailussa ja kolmas La Flèche Wallonessa, mutta ei kuitenkaan voittanut yhtään yksittäistä kilpailua. UCI ProTour -sarjassa hän sijoittui lopputuloksissa kolmanneksi. Vuoden 2006 paras saavutus oli kolmostila Züri-Metzgete-kilpailussa.
Kauden 2007 avauskilpailussa Pariisi–Nizza-ajossa Rebellin sijoittui toiseksi. Amstel Gold Racen kakkossijan jälkeen hän uusi kolmen vuoden takaisen voittonsa La Flèche Wallone -klassikossa. Vuonna 2008 hän voitti Pariisi–Nizzan kolmen sekunnin erolla Rinaldo Nocentiniin. Pekingin olympialaisissa hän saavutti alun perin Samuel Sánchezin jälkeen hopeaa maantieajossa. Huhtikuussa 2009 Italian olympiakomitea kertoi kuitenkin Rebellinin jääneen Pekingissä kiinni Cera-hormonin käytöstä. Marraskuussa olympiakomitea ilmoitti, että Rebellin menettää olympiahopeansa. Uusituissa tuloksissa Fabian Cancellara nousi hopealle ja Aleksandr Kolobnev pronssille.
Kilpailukiellosta vapauduttuaan Rebellin teki toukokuussa 2011 sopimuksen UCI Continental -tason Miche-Guerciotti-tallin kanssa. Hän edusti Meridiana Kamen Teamia 2012, CCC Polsat Polkowice / CCC Sprandi Polkowicea 2013−2016, Kuwait - Cartucho.es -joukkuetta 2017 sekä Sovac-tallia vuodesta 2018 lähtien.