Diolat (myös djolat, jolat) ovat atlanttista diolan kieltä puhuva kansa Senegalissa, Gambiassa ja Guinea-Bissaussa. He asuvat Atlantin valtameren rannikolla Gambia- ja Cacheujokien välisellä alueella. Heitä lienee noin puoli miljoonaa henkeä.
Diolat ovat Gambia- ja Casamancejokien välisen alueen kanta-asukkaita. Malin ja myöhemmin Kaabun mandinkat alistivat heidät keskiajalla. 1600- ja 1700-luvuilla diolat kärsivät Amerikkaan suuntautuneesta orjakaupasta. 1800-luvulla fulbet kävivät uskonsotiaan heidän keskuudessaan.
Diolat viljelevät riisiä, hirssiä, durraa ja maapähkinää, kasvattavat hedelmiä ja pitävät karjaa ja sikoja. Osa toimii kauppiaina tai kalastajina. Monet hakeutuvat ansiotöihin Gambian maapähkinäviljelmille.
Senegambian muista kansoista poiketen dioloilla ei ole kastilaitosta, vaan he elävät tasa-arvoisissa kyläyhteisöissä. Ainoastaan Oussouyen alueella on kehittynyt kuninkaan johtama monarkia. Suuri osa kansasta harjoittaa perinteistä uskontoa. Osa on kristittyjä ja osa muslimeja. Casamancen alueen diolat ovat käyneet Senegalin hallitusta vastaan sissisotaa.
Diolat muodostavat neljä prosenttia Senegalin väestöstä. Gambiassa oli vuonna 2003 141 360 diolaa (11,4 % maan väestöstä). Guinea-Bissaussa, jossa kansaa kutsutaan nimellä felupe, heitä oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 24 892 henkeä (1,7 %).
