| Dissoi logoi | |
|---|---|
| Δίσσοι λόγοι | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | n. 400–200 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dissoi logoi (m.kreik. Δίσσοι λόγοι, ”Kahdenlaisia/Erilaisia sanoja”; tunnetaan myös nimellä Dialekseis, Διαλέξεις) on antiikin kreikkalainen filosofinen teos, joka esittää erilaisten väitteiden suhteen puoltavia ja vastakkaisia argumentteja.
Teoksen kirjoittajaa ja kirjoitusajankohtaa ei tunneta. Jotkut ovat esittäneet sen olevan sofistista alkuperää 400- tai 300-luvulta eaa.; jotkut puolestaan ajoittavat sen 200-luvulle jaa. Teokseen viitataan tuolloin ensimmäisen kerran Iamblikhoksen teoksessa Protreptikos (Kehotus filosofointiin).
Teoksen ainoat käsikirjoitukset esiintyvät yhdessä Sekstos Empeirikoksen teosten kanssa, ja tästä syystä teos on joskus laitettu Sekstoksen nimiin. Pyrrhonistiset skeptikot pitivät teosta mahdollisesti hyödyllisenä oman menetelmänsä kannalta.
Teos on myös kielellisesti hajanainen, eikä sen alkuperäisestä kreikan kielen murteesta ole varmuutta. Teoksessa käytetään useita eri murteita: se on suureksi osaksi doorilaista kreikkaa, mutta siinä on attikalaisen ja joonialaisen kielen piirteitä. On esitetty muun muassa, että teoksen olisi kirjoittanut alun perin doorilaista murretta käyttänyt sofisti, joka oli saanut vaikutteita Protagoraalta, ja että myöhemmät kirjurit olisivat lisänneet tekstiin attikalaisia piirteitä.
Dissoi logoi on luettu osaksi esisokraatikkojen kirjoituksia Hermann Dielsin ja Walther Kranzin toimittamassa teoksessa Die Fragmente der Vorsokratiker, ja sisältyy siihen kokonaisuudessaan (osa II, C 90).
Dissoi logoi on muodoltaan retorinen harjoitelma. Antiikin Kreikassa retoriikan oppilaiden tuki opetella puhumaan ja kirjoittamaan sekä jonkin asian puolesta että sitä vastaan. Dissoi logoi pyrkii nimensä mukaisesti argumentoimaan, että kaikilla asioilla on kaksi puolta.
Teos koostuu yhdeksästä luvusta, joiden aiheina ovat (tähdellä merkityillä ei kuitenkaan ole teoksessa varsinaista otsikkoa):
Filosofiselta sisällöltään teosta ei ole pidetty erityisen ansiokkaana.