Eksokuu

Taiteilijan näkemys MOA-2011-BLG-262 – järjestelmästä. Mahdollinen ehdokas eksoplaneetasta, jolla olisi kuu.

Eksokuu on aurinkokunnan ulkopuolella sijaitseva kuu eli luonnollinen satelliitti. Yhtään varmistettua eksokuuta ei toistaiseksi tunneta.

Yleistä

Kuiden tutkimuksista aurinkokunnassa on päätelty eksokuidenkin olevan yleisiä muissa planeettakunnissa. Valtaosa havaituista eksoplaneetoista on jättiläisplaneettoja ja Aurinkokunnassa olevilla jättiläisplaneetoilla on runsaasti kuita (Katso Jupiterin kuut, Saturnuksen kuut, Uranuksen kuut ja Saturnuksen kuut). Tämän perusteella vaikuttaa järkeenkäyvältä otaksua, että eksokuut ovat yhtä yleisiä. Ongelmana eksokuilla on toisinaan vuorovesivoimista johtuva ylikuumeneminen, joka kuiden elinkelpoisuuden kannalta tarkasteltuna vähentää elämän syntymistä.

Perinteisesti kuiden ymmärretään kiertävän planeettoja. IAU:n vuoden 2022 eksoplaneetan työmääritelmässä ruskeita kääpiöitä ja ruskeita alikääpiöitä ei kuitenkaan luokitella planeetoiksi. Niilläkin voi olla kuita, joten eksokuu ei välttämättä kierrä planeettaa.

»1. Tähtiä, ruskeita kääpiöitä tai tähtien jäänteitä kiertävät taivaankappaleet, joiden todellinen massa on alle deuteriumin ydinfuusion rajamassan — (tällä hetkellä lasketaan olevan 13 Jupiterin massaa taivaankappaleille, joilla on auringon metallipitoisuus) — ja joiden massasuhde keskuskappaleeseen on L4/L5-epävakauden alapuolella (M/Mkeskus< 2/(25+) ≈ 1/25), ovat ”planeettoja”, riippumatta siitä, miten ne muodostuivat. Planeetaksi katsottavan eksosolaarisen taivaankappaleen vähimmäismassan ja -koon pitäisi olla samat kuin aurinkokunnassamme käytettävät.

2. Tähteä pienemmät kappaleet, joiden tosiasiallinen massa on yli sen massarajan, joka vaaditaan deuteriumin ydinfuusioon, ovat ”ruskeita kääpiöitä” riippumatta tavasta, jolla ne ovat muodostuneet tai missä ne sijaitsevat.

3. Nuorissa tähtijoukoissa vapaasti liikkuvat kappaleet, joiden massat ovat deuteriumin ydinfuusioon vaadittavan massarajan alapuolella, eivät ole ”planeettoja”. Ne ovat sen sijaan ruskeita alikääpiöitä (tai millä tahansa muulla nimityksellä, joka on asianmukaisin).»
()

Tutkimushistoriaa

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa ehdotettiin, että punaista kääpiötähteä kiertävällä planeetalla voisi olla eksokuu. Vuonna 2015 raportoitiin toinen mahdollinen eksokuuehdokas. Havainnot jäivät kuitenkin epävarmoiksi, sillä eksokuiden havaitseminen tavanomaisilla eksoplaneettojen etsintämenetelmillä on vaikeaa niiden pienen koon ja massan vuoksi. Vuoteen 2021 mennessä molemmat tutkimukset oli kumottu.

Lähteet

  1. ↑ Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry: Eksoplaneetat (Kohta: "Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta vielä yhtään eksokuuta.") Ursa. Viitattu 10.1.2016.
  2. ↑ Mikko Suominen: Eksokuiden elämän on vaikea saada magneettista suojaa. Tähdet ja avaruus, 11.09.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2016.
  3. ↑ René Heller ja Jorge I. Zuluaga: Magnetic Shielding of Exomoons Beyond the Circumplanetary Habitable Edge. The Astrophysical Journal Letters, 7.10.2013, 776. vsk, nro 2, s. L33. The Astrophysical Journal Letters. doi:10.1088/2041-8205/776/2/L33 Tutkimus. Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 Commission F2 Exoplanets and the Solar System: Official Working Definition of an Exoplanet: (IAU:n työryhmän suositus planeetan määrittelyyn. Tätä voi käyttää apuvälineenä eksoplaneetan määrittelyssä virallisen määritelmän ohella.) .iau.org. 2022. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU). Arkistoitu 3.7.2022. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  5. 1 2 Lecavelier des Etangs, A. & Lissauer, Jack J.: The IAU Working Definition of an Exoplanet. New Astronomy Reviews, 2022, 94. vsk, nro 101641. Elsevier. doi:10.1016/j.newar.2022.101641 ISSN 1387-6473 Tutkimus verkossa. (PDF) Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Janne Luotola: Ensimmäinen eksokuu löydetty – vapaana leijuvan planeetan radalta. Tekniikka&Talous, 11.4.2014. Tekniikka&Talous. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2016.
  7. ↑ D. P. Bennett, V. Batista, I. A. Bond, C. S. Bennett ja moni muu: MOA-2011-BLG-262Lb: A Sub-Earth-Mass Moon Orbiting aGas Giant Primary or a High Velocity Planetary System in the Galactic Bulge. The Astrophysical Journal, 7.4.2014, 785. vsk, nro 2, s. 155. The Astrophysical Journal. doi:10.1088/0004-637X/785/2/155 Tutkimus. Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Saturnuksen renkaat ovat kääpiöitä näihin renkaisiin verrattuna. Tiede-lehti, 28.1.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2016.
  9. ↑ Luotola, Janne: Kirjava yllätys nuorelta tähdeltä - Jättiläismäistä eksoplaneettaa kiertää 37 rengasta ja maapallon kokoinen kuu. Tekniikka&Talous, 28.1.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2016.
  10. ↑ Suominen, Mikko: Uusi havaintomenetelmä voi paljastaa ensimmäiset eksokuut. Tähdet ja avaruus,, 13.08.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.1.2016.
  11. ↑ Nummila, Sakari: Eksokuut tulevat. Tähdet ja avaruus, 2021, nro 7, s. 50–54. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. ISSN 0355-9467