| Elam đčđŹđ·đ¶đŸ |
|
|---|---|
n. 3200 eaa.â539 eaa. |
|
| Kieli | elamin kieli |
| Seuraaja(t) | Akhaimenidien valtakunta |
Elam (elamiksi đčđŹđ·đ¶đŸ, Haltamti) oli muinaisiranilainen alue ja valtio nykyisessĂ€ Iranin KhĆ«zestÄnissa, EtelĂ€-Irakista hieman itÀÀn Persianlahden pohjukassa. Elamin sivilisaatio vaikutti noin vuosina 3200â539 eaa.
Elamilaiset eivĂ€t olleet koskaan yhtenĂ€inen etninen ryhmĂ€, vaan heidĂ€n valtionsa oli erilaisten kansojen muodostama liitto, jota hallittiin yhdestĂ€ kaupungista, kuten Awanista, AnĆĄanista, Ć imaĆĄkista tai Susasta.
Elamin nimi tulee akkadin ja sumerin kielisestÀ sanasta, joka tarkoittaa ylÀnköÀ. Elamilaiset itse kutsuivat maataan nimellÀ Haltami, jonka uskotaan tarkoittaneen niin ikÀÀn ylÀnköÀ. Raamatun mukaan alue on nimetty Elamin, Seemin pojan ja Nooan pojanpojan mukaan.
| Osa artikkelisarjaa |
| Mesopotamia |
|---|
|
Elamilaisten alkuperÀÀ ei tiedetÀ, mutta heidÀn arvellaan olleen Iranin tasangon alkuperÀistÀ vÀestöÀ. Elamilaisten kulttuuri alkoi muodostua Mesopotamian Ubaid-kaudella viidennellÀ vuosituhannella eaa. Elamin sivilisaation historia jaetaan neljÀÀn kauteen:
Protoelamilaisesta kaudesta 3200â2700 eaa. ei tiedetĂ€ paljoakaan, koska sen historia on kirjoitettu ylös kirjoitusjĂ€rjestelmĂ€llĂ€, jota ei osata tulkita. Susasta löytyneiden esineiden perusteella elamilaiset olivat jo tuolloin taitavia kĂ€sityölĂ€isiĂ€.
EnsimmÀinen historiallinen merkintÀ Elamista on vuodelta 2700 eaa. perÀisin olevassa sumerilaisessa tekstissÀ, jossa kerrotaan, kuinka sumerilaisten kuningas Enmebaragesi löi elamilaiset taistelussa ja sai hyvÀn sotasaaliin.
Vanhaelamilaisella kaudella elamilainen kulttuuri oli jo kehittynyttÀ ja saavutti huippunsa Awanin, Anƥanin ja Susan dynastioiden aikana. Sargon Akkadilainen valloitti Awanin noin vuonna 2300 eaa. ja toi Elamiin akkadilaisia kieli- ja kulttuurivaikutteita. Sargonin pojanpoika Naram-Sin teki Elamin kanssa rauhansopimuksen. HÀnen steelastaan on saatu useiden elamilaisten jumalien ja hallitsijoiden nimiÀ sekÀ muuta tietoa maan historiasta. Awanin dynastia nousi uudelleen valtaan Elamissa sen jÀlkeen, kun gutilaiset löivÀt akkadilaiset. TÀmÀn jÀlkeen gutilaiset kuitenkin valloittivat myös Elamin.
Ć imaĆĄkien dynastia (2200â1900 eaa.) tunnetaan sodistaan sumerilaista Uria vastaan. Urin kuningas Ć ulgi ajoi gutilaiset Elamista noin vuonna 2000 eaa. ja valloitti Susan. VĂ€hĂ€n sen jĂ€lkeen elamilaisten ja amorilaisten liittouma syrjĂ€ytti sumerilaiset vallasta alueella.
Sukkalmahien dynastia (1970â1770 eaa.) nosti elamilaiset valtaan AnĆĄanissa ja Susassa sekĂ€ laajensi Elamin aluetta Sumeriin. Babylonin kuningas Hammurabi pyysi elamilaisilta apua valloittaessaan Mesopotamiaa 1700-luvulla eaa. Valloitettuaan Mesopotamian hĂ€n valloitti myös Elamin ja liitti sen valtakuntaansa.
Keskielamilaisella kaudella elamilaisten kieli, kulttuuri ja uskonto levisivĂ€t alueella pohjoista kohti. TĂ€rkemmĂ€t dynastiat olivat Kidinuidien dynastia 1500â1400 eaa., Igihalkidien dynastia 1400â1200 eaa. ja Sutrukidien dynastia 1200â1100 eaa. Kuningas UntaĆĄ-NapiriĆĄa rakennutti muun muassa Dur UntaĆĄin zikkuratin ja temppelikompleksin. Ć utruk-Nakhunte perusti suuren Elamin imperiumin, joka ulottui Elamista etelĂ€iseen Mesopotamiaan. HĂ€n löi Babyloniaa hallinneet kassiitit ja asetti vanhimman poikansa Babylonin valtaistuimelle. Vasta assyrialaiset pystyivĂ€t pysĂ€yttĂ€mÀÀn sutrukidit pohjoisessa. Valtakunta hajosi Ć utruk-Nakhunten nuorimman pojan valtakauden jĂ€lkeen hallitsijasuvun sisĂ€isiin kiistoihin.
Uuselamilaisella kaudella valta Elamissa vaihtui aluksi tiheÀÀn. Sargon II:n kaudella elamilaiset alkoivat kÀydÀ sotia Assyriaa vastaan. Lopulta Assurbanipal valloitti Elamin 600-luvulla eaa. Kaiverruksen mukaan hÀn hÀvitti kaikki Elamin kaupungit, mutta arkeologisten todisteiden perusteella tÀmÀ vÀite on liioittelua. Tuhotessaan Susaa hÀn kuitenkin hÀvitti kaikki kuningashaudat ja historialliset dokumentit.
Assurbanipalin kuoltua Elam, Meedia ja Babylonia hÀvittivÀt Assyrian kaupungit vuonna 612 eaa. Sen jÀlkeen Elamia hallitsi aluksi Meedia. TÀmÀn jÀlkeen Elamiksi kutsuttiin Elamin etelÀosaa, ja pohjoisosaa kutsuttiin Susianaksi.
Elamilaisten sivilisaation katsotaan pÀÀttyneen persialaisen akhaimenidien valtakunnan alkuvuosina, kun Kyyros Suuri oli valloittanut koko seudun ja liittÀnyt Elamin valtakuntaansa provinssiksi. Persialaiskuningas Dareios I rakensi Susan uudelleen ja teki siitÀ yhden pÀÀkaupungeistaan ja hallintopiireistÀÀn. Elamilaisella kulttuurilla oli senkin jÀlkeen vaikutusta akhaimenideihin, ja elamilaisten jumaluudet vaikuttivat Persian muinaisuskontoon, joka edelsi zarathustralaisuutta. Myös elamin kieltÀ kÀytettiin edelleen. Elamilainen kulttuuri jatkoikin elÀmÀÀnsÀ alueella pienimuotoisena ja antoi vaikutteita alueen muille kulttuureille, etenkin persialaiselle kulttuurille.

Elam sijaitsi lÀnnen ja idÀn vÀlisellÀ kauppareitillÀ, ja sen kautta kÀytiin kauppaa Mesopotamian ja idÀn vÀlillÀ.
Elamin kielellÀ ei ole tunnettuja sukulaiskieliÀ, eikÀ sitÀ ole vielÀ opittu tulkitsemaan. TÀmÀn vuoksi tiedot Elamin varhaishistoriasta on saatu mesopotamialaisista lÀhteistÀ. Kun elamilaiset ottivat kÀyttöön sumerilaisten nuolenpÀÀkirjoituksen, he alkoivat kirjoittaa sillÀ omaakin kieltÀÀn.
Elamissa palvottiin noin 200 eri jumalaa. Kussakin temppelissÀ palvottiin yhden jumalan patsasta. Kuolema ja kuolemanjÀlkeinen elÀmÀ olivat elamilaiselle erityisen tÀrkeitÀ, ja monessa heidÀn rukouksistaan ja kaiverruksistaan pyydetÀÀn turvallista matkaa seuraavaan elÀmÀÀn.