Elis Hultin

Elis Hultin
Henkilötiedot
Syntynyt24. kesäkuuta 1866
Jaakkima
Kuollut12. tammikuuta 1942 (75 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1887–1900, 1918
Taistelut ja sodat Suomen sisällissota
Sotilasarvo kapteeni (Suomen suuriruhtinaskunnan armeija) majuri (Suomen armeija)
Kunniamerkit Suomalaiset kunniamerkit:

Suomi Vapaudenristin 3. luokka miekoin
Suomi Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokka
Ulkomaiset kunniamerkit: Ruotsi Vaasa-ritarikunnan ritari
Tanska Dannebrogin ritarikunnan ritari.
Norja Pyhän Olavin ritarikunnan ritari.

Italia Italian Kruunu ritarikunnan ritari.
Joukko-osasto Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoona

Elis Julius Johannes Hultin (24. kesäkuuta 1866 Jaakkima – 12. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen sortokausien aktivisti ja matkailualan toimija.

Elis Hultin syntyi Jaakkimassa toisena henkikirjoittaja Julius Hultinin ja Emma Savanderin viidestä lapsesta. Hänen vanhempi sisarensa oli tunnettu naispoliitikko Tekla Hultin. Hän aloitti sotilasuralla ja valmistui Haminan kadettikoulusta vuonna 1887. Sen jälkeen hän toimi Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoonassa Helsingissä aliluutnanttina vuodesta 1887, luutnanttina 1891 ja kapteenina vuodesta 1900. Sinä aikana hän toimi vuosina 1891-1894 Kadettikoulun opetusupseerina 1891-1894. Heikentyneen terveytensä vuoksi hän joutui eroamaan armeijasta vuonna 1900 vain 34-vuotiaana.

Hultin toimi armeijasta eroamiseen jälkeen ensin vuosina 1900-1903 ruotsalaisen matkatoimiston Sassnitz-Trelleborgin johtajana Berliinissä. Sen jälkeen hän siirtyi Pietariin Ludvig Nobelin konetehtaan kirjeenvaihtajaksi vuosiksi 1903-1907. Hultin siirtyi takaisin Suomeen vuonna 1907 toimien vuoteen 1909 Helsingissä Hietalahden korjaustelakan kirjeenvaihtajana ja apulaistoimitusjohtajana. Vuosina 1909-1915 hän toimi jälleen matkatoimistoalalla johtaen Suomen Matkailijayhdistyksen matkatoimistoa. Ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915-1916 hän toimi elintarpeiden tuontia Venäjältä järjestävässä komiteassa puheenjohtajana. Myöhemmin hän toimi Suomen Elintarpeiden Tuontikunnan r.l. toimitusjohtajana. Muonitusasioihin perehtyneenä Hultin Helsingin valloituksen aikana huhtikuussa 1918 ja sen jälkeen aina vakinaisen intendentuurin perustamiseen saakka johti sotaväen ja vankiloiden varustamista elintarpeilla. Tällöin hän myös sai majurin arvon. Kun vuonna 1917 perustetun keskuskauppakamarin yhteyteen vuonna 1919 järjestettiin erityinen kauppatiedoitusosasto kutsuttiin Hultin sen johtajaksi. Viimeiset parikymmentä vuotta hän oli sitten keskuskauppakamarin kaupallisen tiedotustoimiston päällikkönä.

Jälkipolville Elis Hultin on tullut tunnetuksi Venäjän vastaisesta toiminnasta, johon hän osallistui jo Berliinissä oloaikanaan toimien siellä kagaalin asiamiehenä ja Pietariin siirryttyään osallistui Venäjän vallankumouksellisten kokouksiin. Hänet vangittiin vuonna 1904, ja hän joutui olemaan seitsemän viikkoa vangittuna Spalernajassa. Helmikuussa 1915 hän oli mukana entisten Haminan kadettien perustaessa Sotilaskomiteaa ”aktiivisten itsenäisyyspyrkimyksien kannattamiseksi ja edistämiseksi”. Hultin ylennettiin 1920-luvulla reservin majuriksi.

Hultin toimi lehtimiehenä Nya Pressenissä vuosina 1898-1899. Ulkomailla ollessaan hän toimi Helsingfors Tidningarin kirjeenvaihtajana. Lehtiartikkeleissaan hän käsitteli erityisesti turismiin liittyviä kysymyksiä. Vuonna 1911 Hultin oli asiamiehenä käytännön toimintaa järjestettäessä suomalaisten ensimmäistä kertaa osallistuessa matkailunäyttelyyn Berliinissä 1911. Suomalaisen järjestelyorganisaation puheenjohtajana oli pankkiiri Otto Stenroth.

Hultin toimi kieltolakia vastustaneen Täysikiellottoman Kansanraittiusliiton puheenjohtajana ja otti osaa Helsingin suojeluskunnan toimintaan.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ​ Aikalaiskirja / 1934 / 1933. Otava. Viitattu 17.1.2022.
  2. 1 2 3 4 Majuri Elis Hultin 60-vuotias, Iltalehti, 23.6.1926, nro 141, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.6.2026
  3. ↑ Korpisaari, Harri: Itsenäisen Suomen puolesta: Sotilaskomitea 1915–1918, s. 65. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-144-5
  4. ↑ 70 vuotta - majuri Elis Hultin. Helsingin Sanomat, 23.6.1936, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.1.2022.
  5. ↑ Ilkka Kippola ja Jari Sedergren: ​Finland (1911) - ensimmäinen matkailuelokuva Suomesta journal.fi. Viitattu 17.1.2022.