Enron

Enron Creditors Recovery Corporation
Tunnuslause "Ask Why"
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Perustettu Omaha, Nebraska, 1985
Lakkautettu 2001
Toimitusjohtaja Kenneth Lay
Avainhenkilöt Kenneth Lay, perustaja, entinen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja
Jeffrey Skilling, entinen toimitusjohtaja ja COO
Andrew Fastow, entinen CFO
Rebecca Mark-Jusbasche, entinen varapuheenjohtaja, Enron Internationalin puheenjohtaja ja CEO
Stephen F. Cooper, Tilapäinen CEO ja CRO
John J. Ray, III, Puheenjohtaja
Kotipaikka Houston, Texas, USA
Toimiala energia-ala
Liikevaihto 111 mrd. dollaria (2000)
Henkilöstö 20,600 (2001)
enron.com

Enron Creditors Recovery Corporation (aikaisemmin Enron Corporation) oli yhdysvaltalainen energiayhtiö, jonka pääkonttori sijaitsi Houstonissa Texasissa. Enron työllisti noin 21 000 henkilöä ja oli yksi maailman suurimmista sähkö-, maakaasu- ja tietoliikenneyhtiöistä. Fortune-lehti nimesi Enronin Amerikan innovatiivisimmaksi yritykseksi kuutena vuotena peräkkäin. Enron tuli erittäin tunnetuksi vuoden 2001 lopussa, kun paljastui, että yritys oli pysynyt pystyssä pääasiallisesti institutionaalisen, systemaattisen hyvin suunnitellun kirjanpitopetoksen ansiosta. Enronin Euroopan toiminnot menivät konkurssiin 30. marraskuuta 2001. Yhdysvalloissa Enron pyysi Chapter 11 -suojelua kaksi päivää myöhemmin 2. joulukuuta. Tämä oli suurin konkurssi Yhdysvaltain historiassa, ja sen myötä 4 000 työntekijää menetti työpaikkansa. Enronin petossarjaa on pidetty yhtenä Yhdysvaltain taloushistorian suurimpana skandaalina.

Historia

Enron aloitti toimintansa Northern Natural Gas Companyn nimellä vuonna 1931 Nebraskassa. Internorth-niminen johtava yhtiö osti Northern Natural Gas Companyn vuonna 1979 ja uudelleenjärjesteli sitä. He ostivat myöhemmin pienemmän Houston Natural Gas -yhtiön vuonna 1985, joiden yhteenliittymän nimeksi tuli osana uudelleenjärjestelyprosessia Enron. Uuden valtavan päämajan rakentamisen jälkeen Enron nimesi entisen Houston Natural Gas -yhtiön toimitusjohtajan Kenneth Layn Enronin toimitusjohtajaksi.

Uuden yrityksen nimeksi tuli "HNG/InterNorth Inc.", mutta entisen InterNorthin toimitusjohtajan Samuel Segnarin erottamisen jälkeen Kenneth Lay uudelleenbrändäsi yrityksen. Lay piti alun perin enemmän nimestä "Enteron"(joka oli nimiehdotuksissa luultavasti kirjoitettu EnterOn), mutta nimeksi tuli lopulta "Enron", kun huomattiin, että "Enteron" tarkoitti kreikaksi suolta/sisälmystä. Enronin tunnetun logon suunnitteli Paul Rand.

Enron vaurastui ja nimettiin ”Amerikan innovaatisimmaksi yritykseksi” Fortune-lehdessä vuosina 1996–2001. Enron nimettiin myös samaisen lehden sadan parhaan amerikkalaisyhtiön listalle.

Enronin konkurssi

Pääartikkeli: Enron-skandaali

Enronin konkurssiin johti yhtiössä vuoden 2001 lopulla paljastunut kirjanpitopetosten sarja. Petosten paljastuessa Enronin osakkeiden arvo romahti runsaasta 60 dollarista muutamiin sentteihin. Enronia pyrittiin pelastamaan pienempien energiayhtiöiden avulla, mutta 2. joulukuuta 2001 yhtiö julistettiin konkurssiin.

Muun muassa yritysjohdon kannustejärjestelmä ja siinä määritellyt optiot olivat saaneet johdon kirjanpitomääräysten rikkomiseen Enronissa ja WorldComissa. Neljännesvuosikatsauksia kaunisteltiin siirtämällä tappioita osakkuusyhtiöihin ja merkitsemällä tulokseksi tulevia tai kokonaan lavastettuja kauppoja. Johtajat manipuloivat yhtiön osakekursseja esittämällä toivottuja tuloja varmoina.

Enronin mukana kaatui myös sen tilintarkastajana toiminut, maailman suurimpiin tilintarkastusyhteisöihin kuulunut Arthur Andersen, jota syytettiin osallisuudesta Enronin tappioiden peittelyyn. Andersen, joka vastasi kirjanpidon luotettavuudesta, toimi samalla konsulttina auttaen Enronin johtoa kasvattamaan yrityksensä näennäistä arvoa. Yhtiön valvontaelimet hyötyivät itse kirjanpidon ja tuloksen manipuloinnista.

Tuotteet

Enron kauppasi yli 30 toimialan tuotteita. Tuoteryhmiä olivat muun muassa:

Yhtiö kävi lisäksi merkittävää kauppaa futuureilla.

EnronOnline

1990-luvulla Enron lanseerasi EnronOnline-palvelun, ensimmäisen Internet-pohjaisen kauppajärjestelmän, joka antoi ostajien ja myyjien myydä, ostaa ja vaihtaa tuotteita varsin vaivattomasti ja myös kansainvälisesti. Palvelua saattoivat käyttää tosin vain Enronin asiakkaat. EnronOnline suljettiin 28. marraskuuta 2001, neljä päivää ennen Enronin virallista konkurssia.

Pääasiallinen omaisuus

Konkurssin tapahtuessa Enron omisti seuraavat sähkövoimalat, verkostot ja muut mainitut kohteet:

Sähkövoimalat

Verkostot

  • Centragas (Kolumbia)
  • Promigas (Kolumbia)
  • Transportadora de Gas del Sur (Argentiina)
  • CEG (Brasilia)
  • CEGRio (Brasilia)
  • Transredes (Bolivia)
  • Bolivia-to-Brazil Pipeline (Bolivia/Brasilia)
  • Northern Natural Gas (USA)
  • Transwestern Pipeline (Texas, Arizona, New Mexico, Colorado, USA)
  • Florida Gas Transmission (Texas, Louisiana, Alabama, Mississippi, Florida, USA)
  • Northern Border Pipeline (Indiana, Illinois, Iowa, Etelä-Dakota, Pohjois-Dakota, Montana, USA)

Muut

  • Mariner Energy Inc. (Houston, Texas, USA)
  • Interruptores Especializados Lara (Venezuela)
  • Enron Wind

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pasha, Shaheen & Seid, Jessica: Lay and Skilling's day of reckoning (Arkistoitu – Internet Archive). CNNmoney 25.5.2006 Cable News Network.
  2. ↑ http://news.bbc.co.uk/hi/english/static/in_depth/business/2002/enron/timeline/1.stm
  3. 1 2 Juha Siltala, Työelämän huonontumisen lyhyt historia, Otava 2004, s. 562-463

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla