Enūma Eliš

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Eufrat – Tigris Assyriologia
Imperiumit ja kaupungit Sumer Uruk Ur Eridu Kiš Lagaš Nippur Akkadin valtakunta Akkad Babylon Isin Susa Assyria Assur Ninive Dur-Šarrukin Nimrud Babylonia Kaldea Elam Amorilaiset Hurrilaiset Mitanni Kassiitit Urartu
Kronologia Sumerin kuninkaat Assyrian kuninkaat Babylonian kuninkaat
Kieli Nuolenpääkirjoitus Sumeri – Akkadi Elamiitti – Hurri
Mytologia Enūma Eliš Gilgameš – Marduk Sumerien uskonto Babylonian uskonto
Kulttuuri Taide – Kirjallisuus – Musiikki Babylonialaiset numerot Hammurabin laki
n k m

Enūma eliš (akkad. Kun ylhäällä) on babylonialainen luomistaru, joka on kirjoitettu akkadin kielellä seitsemälle savitaululle. Viides taulu ei ole säilynyt kokonaisena. Savitaulut löytyivät Uus-Assyrian kuninkaan Assurbanipalin kirjastosta.

Sisältö

Luomistarussa jumalat, kuten Ea, syntyvät miespuolisen makean veden jumalan Apsûn ja naispuolisen suolaisen veden jumalan Tiāmatin vesien yhdistyessä:

Kun ylhäällä  ei taivasta nimetty ollut,
 alhaalla mannerta  ei nimeltä ollut mainittu,
kun ikiaikainen Apsû,  heidän siittäjänsä,
 ja luomisvoimainen Tiāmat,  heidän synnyttäjänsä,
vetensä  yhteen sekoittivat,
 kun ei niittyjä ollut yhteen koottu  eikä ruoikoilla reunustettu,
kun ei jumalia ollut,  ei ainoatakaan,
 ei nimeltä ollut heitä mainittu  eikä kohtaloja (heille) määrätty,
silloin syntyivät jumalat  heidän keskuuteensa.
(Suomennos Knut Tallqvist.)

Apsû ja hänen visiirinsä Mummu haluavat tappaa metelöivät nuoremmat jumalat, ja Tiāmat päättää kertoa tästä Ealle. Ea taikoo Apsûn koomaan, tappaa hänet ja vangitsee Mummun. Tiamat aikoo kostaa Apsûn surman mutta kuolee lopulta kaksintaistelussa Mardukin kanssa. Tiāmatin puolella riidassa olleet jumalat joutuvat vangiksi. Marduk luo maailman Tiāmatin ruumiista. Ihmiskunta luodaan surmatun Kingun verestä. Babylon perustetaan ylijumala Mardukin asuinpaikaksi.

Kirjoitusajankohta ja merkitys

Yleisesti uskotaan, että Enūma eliš kirjoitettiin Nebukadressar I:n kukistettua Elamin. Ajankohdaksi on kuitenkin ehdotettu myös varhaisempia Babylonian ensimmäisen dynastian ja kassiittidynastian aikakautta. Vanhoista rituaaliohjeista on käynyt ilmi, että Babylonian myöhäiskaudella Enūma elišiä resitoitiin Mardukin patsaan edessä nisannu- (1. kuukausi, maalis–huhtikuu) ja kislimu-kuun (9. kuukausi, marras–joulukuu) neljäntenä päivänä akītu-juhlien aikana. Enūma eliš toimi myös poliittisena propagandana, sillä se vahvisti Babylonin asemaa alueen poliittisena ja uskonnollisena keskuksena, jonka se otti Sumerin Nippurilta.

Huomattavista eroistaan huolimatta Enūma elišissä ja Raamatun luomiskertomuksessa on joitain samoja piirteitä. Esimerkiksi babylonialaistarun kuusi jumalten sukupolvea ja yksi jumalten lepo vastaavat Raamatun kuutta luomispäivää ja yhtä lepopäivää. Valon tuleminen, alkumeri sekä ihmisen ilmaantuminen löytyvät molemmista. Raamatun alkumeren nimi tehôm muistuttaa Tiāmatia.

Lähteet

Käännöksiä ja tutkimuskirjallisuutta

• Danzig, David: Name Word Play and Marduk’s Fifty Names in Enūma Eliš. (Master’s thesis.) Yale University, 2013.
• Enuma elish: Det babyloniska skapelseeposet. Översättning från akkadiskan, med inledning och kommentarer av Ola Wikander. Wahlström & Widstrand 2005. ISBN 91-46-21233-7
• Gabriel, Gösta: Enūma eliš – Weg zu einer globalen Weltordnung: Pragmatik, Struktur und Semantik des babylonischen »Lieds auf Marduk«. Orientalische Religionen in der Antike 12, Tübingen: Mohr Siebeck, 2014. ISBN 978-3-16-152872-9
• Haubold, Johannes ym. (toim.): Enuma Elish: The Babylonian Epic of Creation. London: Bloomsbury Academic 2025. ISBN 978-1-3502-9716-6
• Heinrich, Adrian C.: Der babylonische Weltschöpfungsmythos Enuma Elisch. München: C. H. Beck, 2022. ISBN 978-3-406-78203-9
• „Kun Ylhäällä“: Noin 4000 vuotta vanha akkadilainen runo luomisesta. Suomentanut ja lyhyesti selittänyt Knut Tallqvist. Kutsu maisterin- ja tohtorin-promotioihin toukokuun 31 p. 1932, s. 5–42. Helsinki: Helsingin yliopisto 1932.
• Kun ylhäällä – Enūma eliš: Noin 3 000 vuotta vanha akkadilainen runo luomisesta. Toimitettu ja laajennettu Knut Tallqvistin suomennoksen pohjalta. Helsinki: Lukunoja, 2026. ISBN 978-952-65642-2-7
• Kämmerer, Thomas R. – Metzler, Kai A. (toim.): Das babylonische Weltschöpfungsepos Enūma elîš. Alter Orient und Altes Testament, 375. Münster: Ugarit-Verlag 2012. ISBN 978-3-86835-036-4
• Lambert, W. G.: Babylonian Creation Myths. Mesopotamian Civilizations, 16. Winona Lake (In.): Eisenbrauns 2013. ISBN 978-1-57506-247-1
• Talon, Philippe: The Standard Babylonian Creation Myth Enūma Eliš. State Archives of Assyria Cuneiform Texts, IV. Helsinki: The Neo-Assyrian Text Corpus Project 2005. ISBN 952-10-1328-1

Aiheesta muualla

• Heinrich, Adrian C.: Poem of Creation (Enūma eliš). With contributions by Z. J. Földi, E. Jiménez, A. Hätinen and T. D. N. Mitto. Translated by Anmar A. Fadhil and Benjamin R. Foster. Electronic Babylonian Library, 2021.
• The full surviving text of the Enûma Elish
• Genesis and Enûma Elish creation myth comparisons
• Drawings of the tablets, plus translation key, by P. Antonius Deimel S.I. (Latin)
• Enūma Eliš. Suomennos englannin kielestä M. Louhivuori: Taulu I, II, III, IV, V, VI, VII