| Koko nimi | Equipe Matra Sports |
| Päämaja | |
| Perustajat | |
| Henkilökunta | |
| Tunnetuimmat kuljettajat | |
| Moottorit | Ford, Matra |
| Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa | |
| Ensimmäinen kilpailu | Saksan GP 1966 |
| Kilpailuja | 51 |
| Valmistajien maailmanmestaruuksia |
1 (1969) |
| Voittoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 2 |
| Nopeimpia kierroksia | 3 |
| MM-pisteitä | 53 |
| Viimeinen kilpailu | Yhdysvaltain GP 1972 |
Equipe Matra Sports oli ranskalaisen Matra Automobilen kilpailujaos, joka osallistui 1960- ja 1970 luvuilla sekä valmistajana että tallina muun muassa Le Mansin 24 tunnin ajoihin ja Formula 1 -sarjaan.
1960-luvun puolivälissä Matra saavutti menestystä Formula 3- ja Formula 2 -sarjoissa erityisesti monokokkiin perustuneella MS5-autolla, voittaen Ranskan ja Euroopan mestaruudet. Vuonna 1967 Jacky Ickx hämmästytti Formula 1 -piirejä kellottamalla aika-ajoissa kolmanneksi nopeimman ajan (8.14) Saksan GP:ssä Nürburgringilla 1600 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla MS7 F2-autollaan, päästen kilpailemaan 3000 cm³ -moottorisia F1-autoja vastaan. Kilpailu päättyi keskeytykseen jousituksen petettyä.
Matra tuli täysipainoisesti mukaan Formula 1 -sarjaan kaudelle 1968, jolloin Jackie Stewart voitti kolme kilpailua Ken Tyrrellin tallin Matra MS10:llä, joka kilpaili varsinaisen Matran tehdastallin rinnalla. Auton polttoainetankit olivat lentokoneiden tapaan osa auton kantavaa rakennetta. Näin autosta saatiin noin 15 kg kevyempi, mutta jämäkämpi kuin kilpailijoistaan. FIA:n mielestä tekniikka oli liian turvaton ja se päätti kieltää sen kaudelle 1970.

Matran toimitusjohtaja teki radikaalin päätöksen ennen kautta 1969: Matran tehdastalli ei osallistuisi Formula 1:siin, vaan Matra antaisi tukensa Tyrrellin tallille, joka oli tuolloin nimeltään Matra International, ja rakentaisi uuden, Cosworth DFV -moottorisen auton rakenteellisilla polttoainetankeilla, vaikka ne olivat seuraavalla kaudella kiellettyjä. Lisäksi Matra oli hankkiutumassa yhteistyöhön Simcan kanssa, joka tuolloin oli Chryslerin tytäryhtiö, ja tämän vuoksi Fordin moottorien käyttö olisi mahdotonta kaudella 1970. Stewart voitti vuoden 1969 maailmanmestaruuden helposti uudella Cosworth-moottorisella Matra MS80:lla joka korjasi suurimman osan MS10:n heikkouksista. Valmistajien titteli oli ensimmäinen, joka voitettiin ranskalaisella autolla, ja nykypäivään mennessä ainoa, joka on voitettu Ranskassa valmistetulla autolla. Se oli huomattava saavutus valmistajalta, joka kilpaili vasta toista kauttaan F1:ssä.
Cosworthin moottorein varustetuin Lotuksen ja McLarenin tavoin Matra teki nelivetokokeiluja kauden 1969 aikana. Johnny Servoz-Gavinista tuli ensimmäinen ja ainoa kuljettaja joka saavutti pisteen nelivetoautolla sijoittuessaan Matra MS84:llä kuudenneksi Kanadan GP:ssä. MS84 oli Brabham BT26A:n ohella yksi viimeisistä putkirunkoisista F1-autoista.
Kaudeksi 1970, kun Matra ryhtyi yhteistyöhön Simcan kanssa, se pyysi Tyrrelliä käyttämään omaa V12-moottoriaansa Cosworthin sijasta. Stewart testasi Matran V12-moottoria, mutta koska suuri osa Tyrrellin rahoituksesta tuli Fordilta, ja lisäksi toisena merkittävänä sponsorina oli Ranskan kansallinen öljy-yhtiö Elf, joka toimi yhteistyössä Renault’n kanssa, eikä siten olisi voinut tukea Simcan yhteistyökumppania, Matran ja Tyrrellin yhteistyö päättyi.
Matran V12 toimi Ligierin Formula 1 -autojen voimanlähteenä kausilla 1976–1978 ja 1981–1982.
Voitot
Paalupaikat
| Nro | Kilpailu | Kuljettaja |
|---|---|---|
| 1 | Monacon Grand Prix 1969 | Jackie Stewart |
| 2 | Ranskan Grand Prix 1969 | Jackie Stewart |
| 3 | Italian Grand Prix 1971 | Chris Amon |
| 4 | Ranskan Grand Prix 1972 | Chris Amon |
Palkintokorokesijat
Nopeimmat kierrokset
Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
| Kausi | Talli | Runko | Moottori | Renkaat | Kuljettajat | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1966 | MON | BEL | FRA | GBR | NED | GER | ITA | USA | MEX | ||||||||
| MS5 | BRM 1.0 L4 | D | 9 | ||||||||||||||
| Ford Cosworth SCA 1.0 L4 | D | Kesk. | |||||||||||||||
| 1967 | RSA | MON | NED | BEL | FRA | GBR | GER | CAN | ITA | USA | MEX | ||||||
| MS5 | Ford Cosworth FVA 1.6 L4 | D | Kesk. | ||||||||||||||
| MS7 | Ford Cosworth FVA 1.6 L4 | D | Kesk. | ||||||||||||||
| 1968 | RSA | ESP | MON | BEL | NED | FRA | GBR | GER | ITA | CAN | USA | MEX | |||||
| MS9, MS10 |
Ford Cosworth DFV 3.0 V8 | D | |||||||||||||||
| 5 | |||||||||||||||||
| Kesk. | Loukk. | Loukk. | 4 | 1 | 3 | 6 | 1 | Kesk. | 6 | 1 | 7 | ||||||
| Kesk. | 2 | Kesk. | Kesk. | ||||||||||||||
| 1969 | RSA | ESP | MON | NED | FRA | GBR | GER | ITA | CAN | USA | MEX | ||||||
| MS10, MS80, MS84 |
Ford Cosworth DFV 3.0 V8 | D | 1 | 1 | Kesk. | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | Kesk. | Kesk. | 4 | ||||
| 6 | 3 | Kesk. | 8 | 2 | 9 | 12 | 3 | 4 | Kesk. | 5 | |||||||
| 6 | NC | 8 | |||||||||||||||
| MS7 | Ford Cosworth FVA 1.6 L4 | Kesk. | |||||||||||||||
Matra saavutti menestystä myös V12-moottoroiduilla urheiluautoillaan. Matra 670 voitti Le Mansissa vuosina 1972–1974. Se toi Matralle myös urheiluautojen valmistajien maailmanmestaruuden vuosina 1973 ja 1974.
| Kaudella 2024 | |
|---|---|
| Entiset valmistajat |
|
| Indianapolis 500 -tallit (1950–1960) |