E. A. Kranck

Ernst Albin Kranck (20. lokakuuta 1864 Heinola – 21. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli erityisesti sairaalarakennuksia.

Henkilöhistoria ja ammattiura

Kranckin vanhemmat olivat apteekkari Anders Kranck ja Fredrika Vilhelmina Hoffström. Kranck suoritti arkkitehdin opinnot Polyteknillisessä opistossa vuosina 1882-1887. Opiskeluaikana hän oli töissä Bruno Granholmin ja Carl Gustav Nyströmin toimistoissa. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1887. Kranck oli yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa arkkitehtina vuosina 1887–1929 ja hän oli myös lyhyen aikaa Viipurin kaupungin arkkitehtina vuosina 1890–1891. Kranck toimi yleisten rakennusten ylihallituksen 1. sairaala-arkkitehtina vuosina 1899–1929. Hän asui vuosina 1896–1912 Tuusulassa senaattori Theodor Sederholmin entisessä Villa Salmela (Havulinna) huvilassa.

Kranck erikoistui sairaalarakennuksien suunnitteluun. Hän on laati muun muassa Nikkilän, Uudenkaupungin, Kellokosken ja Tammisaaren mielisairaalojen rakennuspiirustukset sekä Kruununkylän, Kristiinankaupungin ja Muurolan keuhkotautiparantolain ja Vaasan lääninsairaalan rakennuspiirustukset Seinäjoelle. Hän laati myös Tampereen koulutalojen rakennuspiirustuksia. Kranck sai useita palkintoja piirustuskilpailuissa. Kranck kuului vuosina 1901-1905 Helsingin terveydenhoitolautakuntaan ja oli vuonna 1905 mielisairaanhoitoa järjestämään asetetun komitean jäsenenä sekä toimi puheenjohtajana Heinolaan perustettavaa köyhien lasten kasvatuslaitosta pohtineessa komiteassa vuonna 1914. Hän tuli vuonna 1925 maakunta-arkistoa järjestävän valtuuskunnan jäseneksi.

Kranck oli naimisissa Alexandra Lisitzinin kanssa. Professori Ernst Håkan Kranck on heidän poikansa.

Töitä

Pitkäniemen sairaalan rakennushankkeen yleissuunnitelma 1894–1895, laatijat arkkitehdit Sebastian Gripenberg, Magnus Schjerfbeck ja E. A. Kranck.
Lylynkadun kaksikerroksiset punatiiliset teollisuusrakennukset Viipurissa 1890-luvulla
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1901
Tuusulan kirkon korjaus 1903
Kakolan vankimielisairaala 1908, suunnittelijat arkkitehdit E. A. Kranck, S. Michailow
Kuopion lääninsairaalan sauna- ja pesutuparakennus 1910-luvulla
Nikkilän mielisairaala, yleissuunnitelma 1912, rakennukset 1914–1915
Kellokosken sairaalan päärakennuksen (ent. Kellokosken kartano) muutos sairaalakäyttöön 1915
Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan päärakennus, Uusikaupunki 1918.
Meilahden sairaala-alueen asemakaava 1919 (jäi toteuttamatta)
Savonlinnan yleisen sairaalan laajennus 1920-luvulla
Dragsvikin kasarmialueen länsiosan (tykistön alue) muutos sairaalakäyttöön (Tammiharjun piirimielisairaala) 1921-1924
Oulun lääninsairaalan talousrakennus 1923
Muurolan parantola 1925-1926
Valtionarkiston lisärakennus Helsinkiin Magnus Schjerfbeckin suunnitelman pohjalta 1928
Vaasan lääninsairaala (Seinäjoki) 1928-1931
Kellokosken sairaalan uusi sairaalarakennus "Uusitalo" 1930-1931

Lähteet

Viitteet

↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 483. Rakennushallitus, 1967.
1 2 3 70-vuotias. Arkkitehti A. E. Kranck, Helsingin Sanomat, 20.10.1934, nro 283, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024
↑ Matrikel öfver Tekniska Realskolans och Polytekniska skolans i Helsingfors samt Polytekniska Institutens i Finland lärare och elever 1849-1897. Polyteknikernas Förening.
1 2 3 Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 140-141. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)

[puranen-1] Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 483. Rakennushallitus, 1967.

[hs-2] 1 2 3 70-vuotias. Arkkitehti A. E. Kranck, Helsingin Sanomat, 20.10.1934, nro 283, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 20.10.2024

[3] Matrikel öfver Tekniska Realskolans och Polytekniska skolans i Helsingfors samt Polytekniska Institutens i Finland lärare och elever 1849-1897. Polyteknikernas Förening.

[VA-4] 1 2 3 Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 140-141. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)